Eipä löydy 20 metrin säteellä porstuamme ovesta ulospäin katsellessa tälläisiä tiinuja. Ei.
Kuva on Kristiinankaupunin, jonkun kadun, jonkun portilta näpsäisty, kun olimme vaaliturneella Magnuksen kaa. Ihanan vanhanaikainen näkymä.
Pidän vanhanaikaisesta lookista myös sisustamisessa ja kaikessa.
Katselin televisiosta (meilläkin on nyt, ainakin jonkun aikaa, taas televiitsioni) dokumenttimateriaalia vuodelta 1948. Minä olin silloin kaksi vuotias. Ihmettelin Magnukselle, että oliko elo ja olo tosiaan noin kivikautismaista silloin? "Kyllä!" vastasi Magnus. "Onhan siitä jo kohta sata vuotta eukkoseni." (Painoivatko kaikki melkein sadat vuodet kipuliasta harteistoani!)Mummulookista en pidä, joten ostin taas viime lauantaina vaihteeksi itselleni PALLOHAMEEN Halpa- Hallista (23 euroa). Näytän hamonen ylläni tismalleen sellaiselta, kun olen: 65 vuotias PALLOmummu PALLO-hameessa.
Sunnuntaina tällä pallomummulla oli syntymäpäivä. Täytin vajaita pyöreitä.
Kutsuin Catherinen porukoineen ja Aija-Kanitan ja Öpen syntymäpäiväjanssoninkiusauksille, sekä tietenkin Maikun ja Eerikin.
Tein edellispäivänä kakun pohjan. Paistoin sen irtopohjavuokassa. Pohjasta tulikin sellainen, kuin kaikista kakunpohjista on meikäläisellä tullut siittä asti, kun otin käyttöön ko. IRTOPOHJAT: päältä ja alta puolensentin musta karsta, keskellä kakkua kuitenkin kahvikupinkokoinen vetelä möhnälätti. Söin taikinavellin suihini, vaikka kieltämättä öklötti. Kummallista! Taikinakulhon kaapiminen ei yrjötä, päinvastoin! Tapellaan aina pikkasen, kumpiko saa kravata, mutta RAAKA taikina. Yök...örk...örk...
Koversin siis taikinamöhnän pois ja täytin kuopan kypsyneillä kakunviilloksilla. Tunsin itseni kokki-NELOSEKSI : (
Laitoin toivorikkaasti käteni kakkelin päälle ja kuiskasin " Anna Herra tähän joku ylimääräinen hyvä maku. Amen."
Kahvipöydässä Catherine sanoi, että onpas tämä kakku jotenkin valtavan hyvää! ; )
Lahjaksi sain kolme (three) tulppaanikimppua, voimistelukumminauhan, voimistelukepin (mukana oli ohjevideo), ryppy-ja suoristusvoiteita, ihanat väriraitavillasukat, lihahyytelöpaketin, kuusi kotlettia, kahvipaketin ja ajan kosmetologille.
Jälkimmäisen lahjan sain Magnukselta. Tosin Magnuskin sai tietää antaneensa lahjan vasta, kun sen hänelle illalla sanoin.
Kaiken liikenevän ajan menneellä viikolla olen sitten käyttänyt matkatavaroidemme järjestelyyn ja kokoiluun. Israelin matka on tuossa tuokiossa. Kaksi vuotta on siitä, kun päätimme matkasta.
Kamarin iso pyöreä pöytä on jo ihan peitossa kaikenkarvaisista tamineista.
Olen varannut itselleni niin paljon rytkyjä mukaan, että voin vaihtaa ASUKOKONAISUUTTA pari kertaa päivässä huoletta, eivätkä kaikki kläningit ja pitkikset tule edes kertaalleen käytettyä.
Magnus vähän ihmetteli moista varusteluintoa. Eikä mikään kumma. Magnuksen pöydällä oleva matkavarustuskasa (kuusi sukkaparia, kolmet kalsarit, joista yhdet eivät taatusti edes mahdu hänelle) niin kovasti erottuu joukosta.
" EMMÄ NY NÄITÄ IHAN KAKIA MUKAAN RAAHAA. SUUNNITTELEN RAUHASSA VÄRIKOKONAISUUKSIA!"lohduttelin minä kalpeaa aviomiestäni. Magnus joutuu varmaan raahaamaan minun kapsäkkini, kun "minulla on tuo käsikin" ja minä puolestani lupaan kiskoa terveellä kädelläni Magnuksen sukkakalsaripakaasia.
Kuten sanottu kaikki alkaa olla kasassa. Ainoastaan leveälierinen musta hellehattu, jossa on valkoinen silkkirusetti liehukkeineen, puuttuu!
Viime matkalla minulla oli päässä peessi lippalakki. Näytin ihan muukalaislegioonan komendantilta.
Evekin sanoi katsellessaan meillä edellisen Israeli-matkan yhteiskuvaa, että ei meinannut tajuta, kuka siinä, melkein eturivissä, posket pakrottaen oikein pläsitti. Kaisahan se.
Joku voi ajatella, että olenpas minä turhamainen mummu. Se joku osuu tismalleen naulan kantaan.
Tarkempi analyyssi asiassa paljastaa, paitsi turhamaisuuteni, myös heikkohermoisuuteni. En pysty rauhallisesti suhtautumaan esim. yhdennäköisyyteen hyvinsyöneen legioonalaiskouluttajakapteeniin. Jos sellainen on voitettavissa rusettihatulla, niin taatusti myös pyrin asiaan tarttumaan.
Millä sensijaan saan hermosäikeet kasaan seuraavassa asiassa:
Magnuksen vaalimainokseen (10 000kpl) on tullut virhe! Komeassa ja edustavassa lehtisessä kerrotaan ennakkovaalien aikataulu, mutta väitetään, että VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ ON 17.4 2001. Kaksituhattayksi!
HALOO! Juna meni jo!
Magnus sanoi, että ei virhestä keriinny kaikkihin lappuuhin tulla ja kyllä kaikki ymmärtää, notta tarkootetahan vuatta 2011.
Niin varmaan ymmärtääkin, mutta...äh...umpf... ppfs!
Nyt lähdemme Nurmooseen pitämään seurapuheita. Otan runoriepujani muutaman mukaan, vaikka ei ole pyydetty.
On nimittäin käynyt niinkin, että on paikanpäällä pyydetty runoilemaan, vaan ei ole "sattumalta unohtunut" laukunpohjalle yhtäkään värssyä.
Reportaasi Rytkänperältä päättyy tälläerää tähän.

Rakkain, mutta sydämellisin terveisin teille näitä piirteli
Kaisa Kirjavainen-Pallonuttula


----------------------------------------------

Psalmi 40
jakeet 5-6
Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan,
ei etsi apua pahan voimilta, eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat.
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi!
Sinä olet tehnyt suuria tekoja,
sinä ajattelet meidän parastamme.
Minä haluan kertoa teoistasi-
niitä on enemmän kuin voin luetella.