tiistai 8. kesäkuuta 2010

Pönttiksemme on ollut kovassa käytössä huolimatta siitä, että kalenterin mukaan nyt on KESÄ.
Uuni on hohkannut ihanaa lämpöään tupaseemme.
Villasukat kintuissa ja villanuttu niskassa on olo tuntunut aika mukiinmenevältä.
Eilen istutin Elitzabethyltä saamani plantut ulos, koska kerran on kesä.
Aamulla kiiruhdin ikkunasta ja lopuksi oikein ulko-ovelta katsomaan, kuinka purkeissa voidaan.
Kovasti näyttivät lerppuisilta asterit ja globeliat (jos ne niitä ovatten).
Voi olla, että se niille juottamani HPV (suom. HEVOISENPASKOVESI) oli liian änkyrää, tai ilmanala (7 astetta) liian viileää sisätambuuriin verrattuna).
Uskon kuitenkin vakaasti, että jonkun ajan päästä kukkaset nostavat kupunsa ennennäkemättömään loistoon. Otatan Magnuksella niistä kuvia kävi miten kävi.



Viime lauantai olikin aika juhlallinen päivä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Kävimme Viviannin todistuksenjakotilaisuudessa (eka todistus), Joonathanin kevätjuhlassa ja kaksissa lakkiaisissa.
Molemmat lapsenlapsemme saivat hyvät petyykit.
Oli muuten hyvä, että hain perjantaina niitä Halpa-Halli lookkisia juhlatamineita usiamman kappaleen (3 puseroa ja yhden vyön).
Arvatahan saattoi jo etukäteen, että yksi vaatekerta ryvettyisi pizzalla ja toinen ei tulisi sopimaan).
" Katto puseroos!" Catherine sanoi, kun kevätjuhlan päälle olimme Raxissa (söin arviolta vasta kolmatta palaa tykötarpeineen).
Boleron rusetin päällä oli sievoinen kasa unkarilaista soossia paahtosipulirenkaan palasilla!!!
Pitää kai nöyrtyä laittamaan särvetti leuan alle. Ollaan tultu siihen ikään :(


Vivianni tuli meille yökylään.
Askartelimme ja piirtelimme illalla hyvässä sovussa.
Vivianni teki kesäkortin toiselle mummelilleen ja paappulilleen. Korttiin piti minun kirjoittaa sanelun mukaan runo.
"Mikset sä itte kirjoita?"kysyin ihmetellen.
" MÄ EN OSAA KIRJOTTAA VIELÄ KAUNOA. RUNO PITÄÄ KIRJOTTAA KAUNOLLA!"
Okei. Seuraavaksi Viviannin kesäruno:

Kesällä kukat kukkivat.
Linnut laulavat.
Punatulkut, sinitiaiset
ja kaikki muut linnut
tekevät pesän.

Loppuun Vivianni kirjoitti itse: Hyvää kesää Herttalle ja Veikolle toivoo Vivianni Männistö.
Kuoren päälle piti Magnuksen kirjoittaa KAUNOLLA vastaanottajien nimet ja osoitteen ja tekikin hän sen niin antaumuksella, että hyvä, että merkki saatiin mahtumaan kuoren syrjään.


Sunnuntaiaamu meni neidin kanssa, kuin unelma. Siis ,kuin suoraa mummula- plus paappula vierailuista saamme oppikirjoista lukea.
Annas olla aamusella, kun pesujen ja puleerauksien aika koitti, niin jo tuli täydellinen tupelikko.
Meille syntyi niin ankara riita, että puistattaa vieläkin.
Siitä siihen, että sain neidin mukaan pyhäkouluun, johon minun oli pakko lähteä niillä sekunneilla.
En olisi saanutkaan, ellen keksinyt, että pyydän esivaltaa tulemaan pitämään huolta lapsukaisesta, sillä aikaa, kun kaikki muut ovat poissa.
Tarkennukseksi vielä, että Vivianni tulee mielellään pyhäkouluun. Hän nyt vaan ei olisi lähtenyt luultavasti Power Parkkiinkaan sillä hetkellä, niin käärmeissään hän oli.
Nohh...hoitajaehdotukseni ei ollut hyvä vaihtoehto Viviannin mielestä ja niin pääsimme lähtemään.
Pyysin sydämestäni anteeksi Viviannilta ja Jeesukselta raivostumistani.
Pyhäkoulussa meillä sensijaan taas oli ihastuttava säyseä pikku opettaja, joka luki lasten raamatusta luomiskertomuksen.
Heti perään myöskin Noan arkista, koska edellinen kertomus oli kuulemma niin lyhyt :)
Seuraavan kerran, kun neiti tulee meille, en enää stressaa pesujen, enkä pukemisien kanssa.
Uskon mukisematta ja asioihin myöntyen, kun Vivianni sanoo tietävänsä ja kuulleensa, että punkit ja täit tulevat helpommin puhtaisiin hiuksiin!
Syömisiin liittyvät pikku riidanPOIKASET olen välttänyt jo pitempään.
Niinpä hämäännyin aimo lailla, kun neiti ihmetteli, ettei ei ole aamupalaksi KAURAPUUROA. Minä olin ostanut sokerrrihuurrettuja vehnäkaakkaopylpyröitä!
Pyhäkoulussa oli tällä kertaa kahdeksan lasta. Oli oikein sydäntä ja mieltä rauhoittavaa olla mukana. Kiva oli katsella, kuinka tarkkaavaisesti lapset kuuntelivat "opettajan" lukemista.
Vivianni ilmoitti haluavansa aikanaan pyhäkouluopettajaksi. Sanoin, että luulen kyllä, että se onnistuu.
On se onnistununut meikäläisenkin kohdalla. Me olemme jotenkin samansorttisia (tätä en sanonut ääneen).


Lopetan katsauksen täältä meiltäpäin virren numero 471 säkeistöihin.

1. Hyvä Jumala, kiitän kodista
omaisista, perheestämme.
Sinulta on elämämme.
kaikki rakkaani ovat lahjaasi.

2. Herra opeta,
että kotona
kuuntelemme toisiamme,
iloitsemme onnestamme,
emme riitele
turhaan kiistele.

3. Anna voimia
oikein toimia.
Silloin meillä jokaisella
kotona on hyvä olla
eikä minua mikään pelota.

4. Suojaa kotia,
meitä kaikkia.
Pyydän, Herra viisautta,
ystävyyttä, rakkautta.
anna yhdessä meidän pysyä.

5 kommenttia:

Rosina kirjoitti...

Ihan pakko käyvä vilaisemassa vielä kuvassa olevaa pönttöuunia, on se vaan niin tunnelmallisen oloinen.
Kaipaan sitä ja sen ääressä istumista.
Kiitokset virren tekstistä, ihanaa luettavaa.

hellevi.pesonen kirjoitti...

Mun blogin osoite on www.heeka.vuodatus.net

kaisa jouppi kirjoitti...

Rosina.
Niin, ja pönttöuuneja on meidän torpukaisessa kaksin kappalein.

Tuon virren sanat siunasivat minuakin.
Olen huomannut muuten, että aina kun laulan tai hyräilen, ne on virsiä.
Osaan aika paljon niitä, kun mun nuoruudessani niitä opetettiin koulussa oikein urakalla.

kaisa jouppi kirjoitti...

Hellevi.
Hyvä tietää :)

pau kirjoitti...

Minä olen posottanut onnessani seuraavaa laulua:
"Suullani ylistän Jeesustani..." Kotisivullani on loputkin sanat, en jaksa nyt väkertää niitä.

Olen hyvin kiitollinen ja saunapuhdas ihminen tällä hetkellä. Ja Jeesuksen veri pesee minut myös kaikista sisäisistä lioista, ja se on siunattu asia. Sisäpesu olisikin mahdoton itselle, vaikka sitä niin mahdottomasti tekisi mieli harrastaa. Mutta ei auta. Työ on jo tehty puolestamme ja se riittää.

Nyt menen syömään ja teetä juomaan.

Voikaa siunatusti kaikki maailman ihmiset !