torstai 31. maaliskuuta 2011


Tälläisen palkinnon sain Maisun blogikilpailuarvontaan vastatessani.
Sain ensimmäisen palkinnon : ) ja olin hyvin iloinen.
En yleensä saa ensimmäisiä palkintoja ikinä. Varsinkaan, jos pitää tietää jotain, tai muistaa kaikkia kinkkisiä asioita, tai hoksata nokkelia knoppeja.
Palkinnonsaamisesta innostuneena ajattelin myös laittaa pystyyn arvauskilpailun omaan blogiini.
KAIKKI siihen vastanneet ovat mukana palkintoarvonnassa.
Kirjoitan täst´ edes kaikkien nimet, jotka osaa haluavatten kilpailuun osaa ottaa, pikkuisille arpaläpyköille ja heitän arvauskuppiin, sekoitan ja Magnus saa nostaa voittaja-arvan).
Tuo rohkeasti julki ja ilmi, jos olet kilpailussa mukana. Kommenttiosasto aivan sätii otottaessaan nimejä!
Palkinto arvatenkin kiinnostaa myös. Palkinto on paistumassa oleva RUNOKIRJANI! TA-DAA!
(En voi kirjoittaa vielä UUNITUORE runokirjani, sattuneesta syystä).

KILPATEHTÄVÄ: Sinun tulee arvata, MIKÄ SEURAAVISTA RUNOVÄRSSYISTÄ EI EHDOTTOMASTI OLE JYLHÄN YRJÖN SEPITTÄMÄ? A, B vaiko C ?
Tai jos on helpompi arvata asia tältä kantilta: MIKÄ YKSI SEURAAVISTA VÄRSSYISTÄ ON JOUPIN KAISAN RUSTAAMA KAHDEN Y. JYLHÄN SÄKEISTÖN SEKAAN SOTKETTUNNA?
A, B vaiko C ?

Aikaa vastaukseen on hyvin, koska kirja on vielä osaksi runoton, kanneton ja ajoittain aika onneton :(
Mutta: kirja ilmestyy kesään mennessä varmasti.
Tai sanotaanko NIIN VARMASTI, kun tässä maailmassa mikään nyt niin varmaa on. Voihan olla, että maapalli ei edes pyöri enää kesällä tms.
Mutta pitemmittä vetkuiluitta tässä arvattavat säkeistöt:
A)
On toukokuu, mut sataa lunta
Maat valkeat, tie sohjoinen
ikuisten viimain valtakunta
maa pohjoinen.
Oraalla murtuu, kuihtuu, jäätyy
sun henkes siemen jokainen.
---------------------

B) Kevään hohde, sen kirkas kuulaus
jo aavistuksen antaa kuin armaan lupaus
Pois on talvi, sen uhmuus,
varjot tummat, kuolon kalpeat.
Pian saavuthan neiti kesä, sa neidoista suloisin
sun karkelos herättää kukat, kietoo lempeihin pauloihin.
-----------------

C) Hahtuvin, valkeina hohtavaisin
keinuvin, painuvin hiutalein
verhoo maat käsi kylväjän hellä.
Paljon kestin, paljon jo tein.
Ah, levon jospa jo saisin nukkuvan maan sydämellä.
------------------------------------------------------------


Että et rakas lukijani erehtyisi luulemaan, että jo Y. Jylhän kaltaiseksi ajatteleisin nousseeni arvossa arvaamattomassa, niin kerron, että meillä kirjoittajapiirissä tälläinen tehtävä annettiin.
Saimme luvan kautta MATKIA jotain kirjailijaa, tai runoilijaa. Muiden piti yrittää arvata kuka on ken.
En viitsi tähän laittaa, kuinka moni erehtyi Yrjön runoiksi arvaamaan Kaisan runoa :
Tähän runo-osastoon sopii myös lapsenlapsoseni Viviannin (8v.) runo, jonka hän on näinä päivinä intoutunut oikein johonkin vihkoon ylös kirjoittamaan:


Aurinko hiljaa kimmeltää,
joskus sillä sulaa jää.
Pieni lumihiutale aina sulaa kyyneliin
Taitavan käden jos saisin
kaikkea tehdä voisin.

------------------------------


En tiedä kirvoittiko koulusta kuultu kommentti, että neidistä ei koskaan mitään oikein käsityöihmistä sukeutuisi, nuo haikeat haikut.
Eipä tullut Kaisa-mummustansakkaan käsityöihmistä. Ainoat sukatkin, joita silmät vesikaljamalla vommustin, kutoi Lyyli-mummuni loppuun. Lisäksi tein ompelukoneella PYJAMAN, jonka housujen lahkeista tuli niin kapeat, etteivät mahtuneet jalkoihin kantapäätä korkeammalle. Haarukkaan ompelukoneilin niin paksu sauman, että olis pitänyt kävellä kintut koko ajan leveellä, jos ne kinttuihin olisi saanut.
Olen tämän kertonut ja kirjoittanut about sata kertaa aiemminkin, mutta JÄI NIIN KAIVELEMAAN asiat!
Varmaan vellitalossakin aina hoitajille tätä tarinaa kiikkustoolista itkeskellen kertoilen, jos kerkeävät kuuntelemaan ja varmaan vaikkeivat olisi kuulollakaan. (Tauolla siis).
Olen tosiaan nyt viimepäivinä kaiken vaalihumun keskellä kirjoitellut puhtaaksi runojani kautta aikojen.
Tekisi mieleni kirjoittaa ne PUTI puhtaaksi! Laittaa putulaatikkoon siis. Hirveitä tanttaluksen tuskia olen niin pal kärssi saanut, kun olen niitä lukenut ja värssykirjaa kokoillut.
Magnus on lohduttanut, notta onhan ne ihimiset niistä joistaki tykännykki ja pyyrelleet kirijaa. Senku ny kirjootat, äläkä rutaja!
Aika vaikeeta!
Miksi minä en ole saanut sellaista hempeää tatsia runouteen? Sellaista "hiutaleiden kyynel-hempeyttä"?
Miksi minun runoni ovat sellaisia " kävelin tiellä kohmeiset känsävarpaat rapakossa"-tyyliä?
Noh...asiat ovat niinkuin ovat ja peli jatkuu ja ehkäpä UUSIEN runojen kanssa ei mätä tähän sähtiin.
Minulla onkin kolmena eri iltana runoesityskutsu VAALI- ILTAAN, joihin saan vääntää upouudet soundit.
Vaaliedustajaehdokas numero sataseitsemän ja vaalipäällikkö Eve ovat minua tilaisuuksiin kutsunueet ;)
He ovatkin minun henkilökohtaisia supermuusiani kaikintavoin: aina kannustamassa, innostamassa väsäämään runoa asiasta kun asiasta.
Mitään muuta en menneellä viikolla ole siis tehnyt kuin runoillut. Eilen tosin käväisin Magnuksen mukana (hänellä jotain vaalijuttuja tietenkin) Östermyyrassa. Ostin meille uimakengät ja paperinästyykejä.
Magnuksenkin matkatavarakasa alkaa jo hiukan näkyä meikäläisen kasojen välistä. Ostin hänelle 2 (två) T-paitaa ja parit oikeankokoiset kalsarit.
Näitä mielenkiintoisia ajankohtaisuuksia teille raportoi Hälvänmutkalta
Kaisa Känsänen-Rypelä


-------------------------------------------


Matteuksen evankeliumista luvusta 5, jakeet 4-8

Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.

16 kommenttia:

kaisa jouppi kirjoitti...

Minulla oli ennennäkemättömiä- ja kuulumattomia vaikeuksia saada taas tätä blogirupeamaa esille ja joltisenkaanmoiseen lukukuntoon :C
Asiat ovat nyt taas kuitenkin tutussa yhtenäisessä pötkössä (arrrrgh...) mutta on tämäkin parempi kun se kilometrin pituinen sörlsessönni, joka oli vähällä pulpahtaa eetteriin.

isopeikko kirjoitti...

Peikko ei halua voittaa arvonnassa :)

kaisa jouppi kirjoitti...

Isopeikko
Sinä olet Peikko sitten vähän samanlainen kun minä :D
paitsi, että minä en halua voittaa LOTOSSA :P
(Tai siis voihan olla, ettei Peikkokaan perusta myöskään liioin lotostakaan).

Tänä iltana voitimme Magnuksen kaa arpajaisissa yhden kynttilän, kaksi pyyhettä ja yhden tukanpesuainepönikän ;)

Innolla kasailemani arpalipukekasan ensimmäinen lipuke jäi siis tyhjilleen, mitä Peikkoo tuli :(

pau kirjoitti...

Allekirjoittanut OSALLISTUU MIELELLÄÄN omansa lisäksi MYÖS PEIKON hylkäämällä arvalla. Ok. Ei sitten, tyydyn yhteen omaani.
Mutta häijysti oot tehny, kun oot matkinu Jyrjö Ylhää niin että on tosi salapoliisimainen olo, kun yritän tutkailla, mikä on sun runokkees :/
En paljasta muille, mitä veikkailen sun runokses, vaan laitan sen sulle sähköpostissa.
Jos en voita tässä arvonnassa, jossa on sangen vaikea kilpailukysymys, niin sitten ostan runokirjasi :)
Liikuttavat nuo sun pyjamanhousut :D Saiko niistä edes nukelle tai nallelle sopivia kalsareita? Vai pääsivätkö heti uutuuttaan matonkuteiksi? Meinaan taas kuolla nauruun, kun ajattelen tuota pyjamaa... Taidan olla väsynyt (hahatusta ylenpalttisesti)

Rosina kirjoitti...

Tosi ihana tuo saamasi kevätkortti!
Arvauksia pyysit, no minä heitän ihan lonkalta omani; A.
Ylen vaikeaa oli, kaikki tekstit voisivat olla Yrjö Jylhän tai sitten sinun.
Täällä on muuten toinen poropeukalo käsitöiden suhteen, jäi kammo niihin vanttuiden ja pölyrättien tekoon kouluajoilta.
Mutta olen näin vanhemmiten opetellut kantapäänkin teon, aluksi sekin oli yhtä purkamista ja ärräpäitä. ;-)

kaisa jouppi kirjoitti...

Pau
Osallistumislappusi laitetaan osallistumislappukoriin odottamaan sekoitusta ja piljetin nostoa!

Kiva lukea, että kirjoitukseni kirvoittavat hahatusta.
Minuakin jo pakkaa naurattaa yökkäritekeleeni, sillä aika (50v,) kultaa muistot:D

kaisa jouppi kirjoitti...

Rosina
Laitan lonkka-arvauksesi myöskin arpakoppasen pohjalle odottelemaan mahdollista nostoa :)

Minä en koskaan, toistan: en koskaan, enää yrittänyt kutoa sukkaa.
Ehkä sellaisen PUTKISUKAN olisin jotenkuten onnistunutkin aikaansaamaan.
Putkisukka: ei kantapäätä, ei kavennuksia, Ainoastaan uora pötkö ja stoppi.
PutkiHAMEITA olen kudoskellut parikin kappaletta.
Kun oikein asiaa ajattelen, hankin ehkä langat kolmanteenkin putkiloon.

Oli ryntäitä nostattavaa lukea, ettei Yrjö Jylhästä heitä minun runoni suuntaan eikä toiseen ;)

Demetrius kirjoitti...

Ihan selvästi hämäät ja jokainen värssy on kaihossaan riutuvan Saima Harmajan kynästä ;-)

Ai ei, no sitten arvaan että C on omasi.

kaisa jouppi kirjoitti...

Demetrius
Hämävys ja riutuisuus on kyllä nyt huipussaan noissa säkeistöissä :)
Saiman omia niistä ei ole yksikään ;)

Iloisena, mutta onnellisena laitan kolmannen arvauslappusen koppaan odottamaan aikaa parempaa!
Siis Demetrius ja cee (vaikkakaan pelisääntöjen mukan jälkimmäisellä ei ole minkäänsorttista vaikutusta voittopalkintoon).

pau kirjoitti...

Kilpailijat vaan lisääntyvät, joten voittomahdollisuus pienenee koko ajan ja jännitys tihenee :/ Mutta ehkä kestän paineen, kun oikein sinnittelen ;)
Siunattuja yöunia, Kaisanen, ja kauniita unia!

Kirlah kirjoitti...

Voi Kaisa minkä teit. Nämähän ovat kaikki niin samanlaisia, että en osaa arvata. Enkä tunne Yrjö Jylhänkään runoutta, niin että olet varmaan laittanut kaikki omiasi tai sitten kaikki ovat Yrjö Jylhän.
Mutta minä haluan osallistua arvontaan, vaikka en minä ole koskaan mistään blogeista mitään voittanut.

kaisa jouppi kirjoitti...

Pau
Paineensietokyky on näinä aikoina tosiaan kovilla!
Onneksi olen tunnetuti turtasietoinen.
Voittomarginaali kutistuu kutistumistaan tällä menolla :)

kaisa jouppi kirjoitti...

Kirlah
Eikös vaan ole ovelasti tehty arvausruno?
Laitoin nimesi (ja vastauksesi aa, bee, cee) odottamaan kihelmöivää loppuratkaisua.
Tarkennan vielä, että on yks hailee, minkä säkeistön arvuuttelee Y. Jylhäksi ja minkä SK. Joupiksi :)

hellevi.pesonen kirjoitti...

no no Kaisa. Olipas vaikea kisa, mutta ihan omana ajatuksenani minäkin arvailen kohtaa A sinun kirjoittamaksesi, vaikka kaikki olisivat yhtä hyvin voineet olla sinut tai sitten Yrjön. Tämä Yrjö muuten kävi kerran oppikoululaisena ollessani runoilemassa meidän voimistelusalissa. Se oli Jylhää se. Muistan vieläkin ne kylmät väreet, jotka kulkivat selkäpiissäni. Se mies osasi lausua runua.

hellevi.pesonen kirjoitti...

No nyt kyllä pitää peruuttaa pyhät puheensa tuossa edellisessä kommentissa. Ei toki Kaisan runonkirjoitustaidon suhteen, vaan eihän se mikään Yrjö Jylhä ollut se runonlausuja siellä koulussa, vaan Yrjö Jyrinkoski. No alku oli aika pitkälle sama.
Että hyvää yötä!

kaisa jouppi kirjoitti...

Hellevi
Minä se aioinkin muistutella siskolle, että Jyrinkosken Yrjö se niin kauniisti aina runoja lausuili.
Jäskähdin katsomaan kuvioluistelua, joten kerkesit ennen :)
Meillä kävi koulussa lisäksi vielä sellainen hieno taiteilijatar kuin Elli Tompuri esiintymässä.
Hän kun lausui runoja, niin siitä vasta olikin oksat pois!

Hyvää yötä, Jeesus myötä.

Laitan, Hellevi, arvausarpaläpykkäsi muiden läpyköiden sekaan :)