maanantai 18. kesäkuuta 2012






Istun pirteänä tässä koneeni ääressä (joka kone muuten suhisee oudosti).
Kummallista sihinää pitelee, vaikka on vasta 6 ja 1/2 vuotta meillä käytössä ollut ;)

Nuo ylläolevat kuvat, jos esittelisin ensin : Kuvassa numero yksi on komea, käheä-ääninen kukko Ylistarosta.
Kuva kakkosessa on kaksi hirveä, jotka kirmasivat lähipellolla ja Charles onnistui vangitsemaan ne filmille. Onnistui, vaikka kameraa ei heti saatukaan käsille.
Alimmaisessa kuvassa on savutin.
Sitä käytetään oikeaoppisesti mehiläisten hoidossa, mutta meillä sillä yritetään savuttaa myyrät pois 20 neliömetrin puutarhastamme.
Myyrät saisivat kernaasti meidän mielestämme häipyä tonttimme vieressä olevan laskuojan reunoille, joka oja on sentään kilometrien pituinen.
(Magnus sanoi, että puutarhan alla majailevien myyrien käytävästö on myös kilometrien pituunen).
Kun kuvan kannulla tupsautettiin yhteen myyrän kaluamaan reikään savua, tursusi sitä ulos noin kolmestakymmenestä muusta, eli joka paikasta.
Kukaan ei tehnyt havaintoja yhdestäkään myyrästä, ei edes hännästä.
Kuten olen ennenkin sanonut, minulla ei suoranaisesti ole mitään myyriä vastaan, mutta olen antanut niille kylmästi häädön meidän nurkiltamme jo aikoja sitten. Eivät ole ottaneet häätöukaasia tähän mennessä vastaan. Mokomat talttahampaat.
Plantaasillamme asusteli pöllö, kun muutimme tänne Nikolainkaupungista.
Se lehahti aina lentoon metrin päästä, kun pahaa-aavistamattomana sipsuttelin saunapolulla illan hämärissä.
Säikähdys oli totaalista ja molemminpuolista.
Pöllö sai tarpeekseen ja muutti muuanne. Valitettavasti.
Siitä asti ovat myyrät tehneet myyräntyötään ja kohta varmaan ei ole nenäliinankaan kokoista myyränreiätöntä paikkaa pihassamme.

Viime viikon alku meni siivoskellessa ja paistellessa pullaa&leipää&sämpylää.
Keskiviikkona tuli Joonathan Hälvälle.
Viviannihan oli Thaimaassa, niin pitihän veljensäkin päästä hiukan toisiin maisemiin.
Haimme onkikaupasta onget ja menimme Kyrönjoen varteen ongelle.
Koukku- ja siimapakkauksessa luki KILPAongintaan.
Noh, muita vaihtoehtoja ei ollut tarjolla kauppakärryymme.
Hiukan kyllä oudoksuimme hämähäkinseitin vahvuista siimaa, jota kertakaikkiaan ei paljaalla silmällä erottanut ja kalanmaksaöljykapsellin kokoista korkkia (ongenkohoa), joka sitten ei pysynyt pinnalla.
Eikö kilpa-kalaonginnassa tarvitse nähdä korkkia ollenkaan?
Juuri korkin tuijottaminenhan onkimisessa rauhoittaa, ainakin meikäläisen riekalehermoja, täydellisen lepuuttavasti.
Joonathan sai saalista ihan kiitettävästi, mutta olivat pieniä kalaset, joten viskattiin ne takaisin jorpakkoon.
Yksi suuri kala pääsi karkuun! Se hämähäkinseittisiima ei kestänyt, kuten kovasti siimakaupassa jo pelkäsimmekin.
Eiköhän siiman tarvitse kilpaonginnassa niin kestääkkään?
Jokatapauksessa,meillä oli hauskaa ja onnellisina, mutta tyytyväisinä palasimme Vähällenevalle.
Keitin kattilallisen makaroonivelliä ja vatsat pullottaen asetuimme katsomaan jalkapallomatseja.

Vatsan pullotuksista puheenollen, olen tänään juonut vain kasvislientä ja kahvia.
Eilen tuhosimme nimittäin Viviannin Thaimaasta tuomat suklaadikonvehtirasiat, tai siis niiden sisällön, ynnä söimme sekaan Ruotsintuliaisiakin Asevelikylässä ollessamme.
Siihen sähtiin tuli moosattua kaikkinaisia tuliaisia, että PAKKO oli panna jo kampoihin.
Hälvbridgen ovet on nyt auettava, vaikkahan sitten lekalla!
Meillä on tiedossa hääjuhlakin ja olen jo aikoja sitten tilannut juhlamekonkin Elloksesta.
Silloin, aikoja sitten pruuvatessani sitä, tuntui olo berliinimakkara lenkkimakkarankuorimaiselta, mutta ajattelin, että ehdin hyvin laihduttaa.
Aion kyllä totisesti ehtiäkkin, koska kyseessä oleva mekko on aika nätti hintaansa verrattuna.
Siinä on kauniita kiiltäväisiä tekobriljantteja olkaimissa ja pallean seutuvilla.
Juuri palleanseutubriljantit ovat vaaravyöhykkeessä tipahdella pois, ellei jotain tehdä.
Minä muuten teinkin tänään pihalla eräänlaisessa veivilaitteessa jotain asian eteen.
Catherine on antanut meille joskus jumppalaitteen, jolla pitäisi palleanseutu liueta olemattomiin.
Laite on ollut meillä varastoituna Vilpolan suojissa.
Magnus pesi sen puhtaaksi linnunköntsästä ja hiirenpaskoista ja kantoi pihakoivun katveeseen ulos.
Tänään sitten sillä reuhdoin kolmekymmentä (30) kertaa.
Ensin oli vaikeuksia päästä vempeleeseen, koska siinä on sellainen kaari, jonka alle pitäisi mennä selälleen.
Pukersin kauan ja hartaasti itseäni, vuoroin yläkautta ja vuoroin alakautta.
Jossain vaiheessa oli jumissa pääni ja toisessa vaiheessa jalka.
Näin jo sieluni silmissä lööpin: TARTTUI PÄÄSTÄÄN VOIMISTELULAITTEESEEN.
Sitten näin jo mielikuvituksissani jutun jatkoakin: Iäkäs nainen oli tarttuneena päästään ja toisesta jalastaan palleantreenauslaitteeseen. Aviomies ei ollut onnettomuuspaikalla, mutta ihmetellyt vaimonsa äkillistä katoamista jääkaapin edestä ja alannut etsimään tätä.
Löydettyään hän ei kuitenkaan ollut saanut omin voimin eukkoansa irrotettua ja tämä oli pitänyt pahaa ääntäkin. Kunnan vapaapalokunnan kaksi palomiestä oli jouduttu soittaamaan apuihin.
Naisen suu oli jouduttu teippaamaan umpeen putkiteipillä, mutta sitten irroittaminen olikin sujunut jo kohtalaisen sutjakkaasti.
Palomiehet kertoivat, että voimistelulaite on mennyttä kalua, mutta nainen on ikäänsä nähden vielä kohtalaisen hyvässä vedossa.
Aviomiehen ehdotukseen teipin paikoilleenjättämisestä ei oltu suostuttu...

Huh, huh! Onneksi nämä kauhuskenariot eivät toteutuneet ja jumppaaminen sujui senverran hyvin, että menen huomennakin. Heti aamusta.
Lisäilen myös vetosarjoja aina tuonne sataan asti. Nyt tein vain 30 varovaisen tutustelusarjan :D

Menimme sitten perjantaina koko kängi, lomalaisine kaikkineen, Ylistaron Wanhalle Markille.
Wanha Markki on eläinten "vanhainkoti".
Tuo kuvasarjan komea kukko on siis juuri siellä kuvattu.
Minulla on varastossakin vielä muutamia hyviä kuvia ko. Markilta, jossa on aina yhtä hauska käydä.
Taas olisi saanut ostaa mukaan kanojakin, mutta onneksi järkikulta ei sumentunut, vaikka kanat,tiput ja kukot sydämen veivätkin.
Aamutelevisiossakin oli yhtenä aamuna näytillä kanoja ja kukkokin.
Kukkoa maaniteltiin laulamaan, mutta eihän kukko käskien laula.
Wanhan Markin kukko ei puolestaan lakannut laulamasta, vaikka me sille sanottiin, että ei meille enää tartte.
Hieno paikka tuo Wanha markki. Hienoja eläimiä. Hieno, upea, ystävällinen isäntäpari. Heikki ja Liisa.

Sunnuntaina menimme kirkkoon Joonathan, Magnus ja minä.
Magnus sai saarnata.
Menimme Joonathanin kaa kolmanneksi ensimmäiseen penkkiriviin istumaan. Ihan saarnastuolin alle.
Mauno saarnasi mielestäni hyvin, eikä minun tarvinnut yskiäkkään kertaakaan, saatikka ryiskellä.
Olin hyvin onnellinen siinä kirkonpenkissä istuissani. Jumala meitä hoiti ja palveli.
Kehotankin kaikkia kynnellekykeneviä menemään sunnuntaisin kirkkoon.
Vaikka sinne viimeisen penkkirivin, viimeisen tolpan taakse.
Kirkossa istuminen ja uskominen on hoitavaa ja tervehdyttävää sielulle ja rumiille.(Tuo oli juuri keksimäni aforismi).

Suunnuntaina oli myös juhlahetki illansuussa, kun Vivianni laskeutui Nikolainkaupungin lentokentälle Thaimaasta.
Tai välillä oli tietenkin välilasku Helsssinkiin.
Saimme tuliaisina puisen pallon, johon oli maalattu mustalle pohjalle kukkasia.
Pallon sisällä oli tuoksukukkanen ja laitoinkin sen WC:n peilihyllylle taistelemaan muunlaisia tuoksahduksia vastaan.

Neiti oli intoa täynnä ja kertoi silmät sädehtien kuin sädetikut, kokemuksistaan.
Olivat käyneet orpokodissakin ja Vivianni kertoi pitäneensä jokaista vauvaa sylissä.
Hotellihuoneensa oli ollut 62:ssa kerroksessa.
Minä en pystyisi olemaan 62:kerroksessa. Hyvä, kun siinä 2:ssa.

Nyt täytyy luultavasti lopettaa raportointi, vaikka vielä olisi ollut jonkin verran asioita ja tapahtumia pankossa, mutta en ole varma jaksaako kaikki tännekään pankolle.
T: Kaisa Pallee-Pumpkorv-Pankkonen
------------------------------------------

Psalmi 121, jakeet 1-5

Matkalaulu.
Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?
Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua, väsymättä hän varjelee.
Ei hän väsy, ei hän nuku,
hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi,
hän ei väisty viereltäsi.

14 kommenttia:

Terttumarja kirjoitti...

Voi Kaisa, minkä teit?
Nauruhermoni olivat koetuksella lukiessani voimistelusessiostasi. On sinussa humoristin vikaa ja paljon. :))
Ehdotankin sinua tämän kunnan sivistyslautakunnalle (toimiiko täällä sellainen, en ole varma?)vuoden Ilopilleriksi.

kaisa jouppi kirjoitti...

Rosina
On vikaa, vikaa, vikaa :D
On myös sivistyslautakunta :D
On myös pilleri :D
Ja iloakin löytyy, kun vaan ympärilleen ja ylöspäin katselee :D

Kirlah kirjoitti...

Vai on se Wanha markki todella paikka, jonne turistit voivat mennä. Olen usein aikonut, kuten pari viikkoakin sitten,(silloin vain ei aika antanut myöden), mutta en ole ollut varma, huolivatko turisteja.

kaisa jouppi kirjoitti...

Kirlah
Joo, kyllä siellä oikeen varmaan toivotaankin, että turistit tulevat.
Siell on myymälä, jossa on kaikennäköistä mukavaa ostettavaa ja sieltä saa maksaa PIHAMAKSUN, joka on aikuisilta 4 euroa ja kersoolta 2 euroa. Vauvat pääsee iliman :D
Se on päivisin viiteen asti auki.
Sitten "vanhusten" potää päästä päikkäreille ja märehtimään asioita.
Eihän siellä eläimiä ole kuin korkeasaaressa, mutta jostain syystä lapset tykkää ihan hirveesti kuitenkin syötellä voikukanlehteä niille luppakorvakaneille ja kilipukeille.

kaisa jouppi kirjoitti...

Teuvo Vehkalahti
Kiitos vaan juhannustoivotuksista ja oikein hyvää Juhannusta sinulle myös.:)

vilukissi kirjoitti...

Oot sä, melkoinen pakkaus, kertakaikkiaan! Hyvä niin. Mulle joku tarjos kerraasti stepperiä, sanoon, notten mä jaksa ittiäni yhrellä jalaalla nostella, hyvä ku viittii kävellä. Ei se sopisi sisustukseenkaan. Pian en kyllä sovi itekään.

Kiitos hauskasta postauksesta, pitää mennä vielä nauramaan tuolla alempanakin olevalle jutullesi!

Mukavaa mittumaariaa!

Mansikki kirjoitti...

Voi mahroton sua, ei hymyilemättä voi lukea :D. Minkä toimittajan lehtimaailma susta sais. Kävimme luokkaretkellä Vanhalla Markilla toukokuussa ja se on tosi kiva paikka just alakoululaisille. Sattui vielä niin mukavasti, että kanahautomossa kuoriutui pieniä tipuja, joita saimme ihastella.

Mansikki kirjoitti...

Niin mun piti vielä sanua, että Magnus piti todella hyvän saarnan kirkos. Oikiaa sanaa!

kaisa jouppi kirjoitti...

Vilukissi
Kyllä niin naulankantahan osuut taas:
aikamoonen pakkaus oon. Onneksi pystyyvät viälä neuvolas punnittohon.

Justhin tua mua kans rassaa, ku eivät nua vempaamet mollaa sisustuksihin ja muuhun risainihin.
Pitääs rakentaa uutta siipiä, johonka voiis laittaa kaikki välinehet, jokka jokahinen tarvittoo, ku kuntuansa haluaavat nostattaa.
Mullon esimerkiksi anoppivainaan vanha kuntopyärä, harijanvarsi, jumppapallo, kolomen kilon punnukset ja kumminauha ja sitte se vetkutes, jokon taivasalla.
Jos olis sellaanen oma huanes, niin hankkisin kans viälä tepperin ja rässin.

Oikeen rauhaasaa Juhannusta teillen myäs!

kaisa jouppi kirjoitti...

Mansikki
Mulla pakkaa leukaperiä kiskua hymyhyn, ku lujen, jotta joku hymyylöö mun tarinoolle.

Mun velii oli ammatiltansa toimittaja, jotta kyllä solis varmahan siskoollekki passannu se toimittaminen.
Tuli vaan mentyä postihin merkkiä nualohon.

Mä sanoon Maknukselle, jotta sen saarnasta tykättihin :)
Se sanoo, jotta mukava kuulla ja ,jotta kiitos kuuluu tuanne yläkertahan.

Rauhallista Juhannusta teillen sinne sitihin!

Ailakki kirjoitti...

Heippa pitkästä aikaa...toivotan teille sinne Hälävän mutkaan oikein hyvää juhannusta täältä Kertunlaakson keinutuolista.on ilo vierailla sivuillasi saa ittelle hyvän mielen ja suupielet hymyyn.Taivaanisän siunaamaa viikonloppua meiltä molemilta::::::::::::

isopeikko kirjoitti...

Peikko kyllä tykkää kalanmaksaöljystä. Se ei tiennyt ennen että sen korkista voi tehdä kalan kohoja:)

kaisa jouppi kirjoitti...

Ailakki
Luin Magnukselle isoon ääneen terveis-kommenttisi ja hän sanoi, notta kivasti kirijootettu terfyyset.
Olen samaa mieltä ja vielä lisäisin, että passaa sitä noin komeanimisestä paikasta viestitellä ja vielä kiikkustoolista! :D

Siunattua Juhannusta teille myös!

kaisa jouppi kirjoitti...

Isopeikko
Kyllä voi, ja sellanen, joka kalanmaksaöljyä syö, niin se se vasta kaikkea voikin.
Tuntui meikäläiseltäkin aina (silloin kun km-öljyä vielä nautiskelin), että jos maapallossa olis kripa (kahva) niin siitä väänteleisin.
Kalat varmaan saisivat traumoja, jos kmö-kapselleilla onkis. Vois olla öljy sukulaisesta puserrettua :(
No, ei vaitiskaan.
Eikös se öljy valuteta valaista?
Niitä en onkisi ikinä!