maanantai 15. lokakuuta 2012



Hyvää iltaa tuhannet ja taas tuhannet lukijani!
Huomasin, että monet ovat koputelleet blogin ovea ja ajatelleet, että missä minä oikein luuhaan?
Koko päivän olen peseskellyt pyykkiä ja lopunaikaa kulkenut ikkunalta ikkunalle ja meinannut aloittaa siivouksen. Kirjoittamaan en siis ole millään ehtinyt.
Onneksi sain siirrettyä siivouksen alkamisen huomiseen. Huomenna onkin sitten uudet kujeet, joten voi olla, että ruokkous siirtyy vieläkin hamaan tulevaisuuteen.
Jaa, että miksikö pitäisi heti maanantaina muka siivota?
No siksi, kun meillä oli vieras keskiviikosta sunnuntaihin, joka pudotti jok´ainoan karvansa ainakin pariin kertaan vierailunsa aikana lattialle ja joka mahdolliseen paikkaan.
Vieras tottelee nimeä LYLLAN (nimi muutettu, mutta se tottelee sitäkin).
En muista onko tullut kerrottua ja mainittua, että Lyllan on seropi ja Euroopan viisain koira? Odotamme sen alkavan puhumaan päivänä minä hyvänsä.
Kaikki pihaamme kotitanhuvana  pitävät fasaanit (noin kuutisen kipaletta) olivat kyllä aika käärmeissään vierailusta.
Lyllan oli tipalla saada yhden niistä kiinnikin. Lintu ei tarpeeksi nopeasti saanut ilmaa pyrstönsä alle, vaan rypi puskassa vinhasti joka ilmansuuntaan.
Magnus kertoi, että vain viiksikarvanmitan ero oli Lyllanin hampaiden ja fasaanin kaulan välillä, kun jälkimmäinen viimein ja vihdoin pääsi lentoon.
Mitkään komentosanat eivät koiraneitiin purreet, vaikka se muuten on nöyrä ja tottelevainen.
Huh, huh! (Puistatus, puistatus).
Mitä me olisimme osanneet fasaanivainajalle tehdä?
- Molsimma nylykeneet ja pannehet kattilahan kiahumahan, niinku meillä kotona kakarana kanakki laitettihin. Tai vaihtoehtoosesti uunihin mujumahan, tiesi Magnus vastata pahkuloimiseeni.
Muuten kuulosti kyllä ihan hyvältä, mutta minä en tarkastamatonta lihaa suuhuni laita. (Vaikka pihapiirin fasaanit näyttävät kyllä oikein terveiltä ja sipsakoilta).
Tarkastetaankohan kaikki ammutut hirvenlihat, muutoin kuin tietysti, että ovatko varmasti kanttuvei?

Lyllan nukkui meidän sängyn jalkopäässä. Se nukkui siinä, vaikka se sai useamman kerran lieviä potkusarjoja kylkeensä. (En muistanut, että Lyllan on sängyssämme ja luulin, että Magnus on varannut ISOMMAN alan hetekasta, kun kuuluu. Toimin sen mukaisesti: potkuja umpimähkään joka puolelle).
Koira ei saa kotonansa sängyssä nukkua, joten se varmaan oli päättänyt kestää mitä tahansa saadessaan siinä IHMISTEN seslongissa kölliä.

Perjantaina saimme lisää mieluisia vieraita. Joonathan ja Vivianni tulivat vanhaa paappaansa ja vielä vanhempaa mummuansa ilahduttamaan.
Erityisen "ILAHTUNUT" oli Charles, joka ei saanut pahaistakaan rauhaa vierailun aikana.
Lapset ovat oikein ihastuksissaan enoonsa ja eivät sitä peittele millään tavalla.
Lätkimme koko sakki yhdessä Musta-Pekka kortteja, luimme lasten Raamattua, katselimme Joosef-filmin ja juttelimme Jeesuksesta, söimme, saunoimme jne.
Keittiössämme on puinen kannellinen soffa, joka on piripintaan täynnä leluja.
Tälläkin kertaa kansi aukaistiin vierailun alkuminuuteilla, mutta enää ei leluja levitetty lattialle.
Ovathan lapsenlapsemme jo niinkin "vanhoja" kun 10 ja 12 ;)
Ainoat lelut, joilla vielä "leikitään" ovat puiset palikat ja pikkarainen ksylofoni. Kehoitankin mummuja ja paappoja hankkimaan nämä leikkikalut lapsenlapsilleen heti, kun leikkijät ovat vielä synnytyslaitoksella. Torninrakenteluinto ja soittokoneen pimputtelu eivät näköjään hyydy niin äkkiä, kuin muiden leikkikalujen kanssa äksääminen.(Musta-Pekka-kortit ovat myös jatkuvalla syötöllä IN).

Lauantaina oli Isonkyrön Kristillisdemokraattien paikallisosaston tempaus Isonkyrön cityssä (siis siinä marketin ja sen toisen liiketalon välitietämissä, kuten kaikki pohjoismaalaiset tietävät).
Olimme kukin keittäneet pumppiksiin kahvia, Tupu oli leiponut kakun, Magnus hätäprätiköitä, ja arpajaiset oli myös laitettu pystyyn, kuten KD:n telttakin.
Sataa lotisi kotoisasti, mutta silti paikalla kävi väkeä keskustelemassa ja sumppia siemailemassa ja vaaliehdokkaita tapaamassa.
Niistä hätäprätiköistä, jotka siis ovat viittä vaille Kyröön kansallispulliksi äänestettyjä, näkyy tämänkertaisen blogin alussa olevassa kuvassa muutaman kylkikin. (Siinä kopassa.)
Magnusta lainatakseni, kaikki taas hurrasivat kovasti maiskutellessaan prätiköitä.
Olisikin ehkä ollut kauaskantoisen viisasta ottaa Magnuksesta vaalimainokseen kuva hätäprätikkä suussa.

Sunnuntaina olimme kirkossa, kuten sunnuntaisin aina. Magnus sai jakaa ehtoollista.
Sunnuntai-iltapäivällä veimme rakkaat vierailijamme kotiinsa Nikolainkaupunkiin. Menimme myös Kansanlähetyksen iltatilaisuuteen. Sellaiseen tilaisuuteen tällä kertaa, jolla on se vihellettävä nimi, eikä mikään vanhanaikaiselta kalskahtava "SUNNUNTAISEURAT"-nimi.
Jokseenkin sama sisältö molemmissa, mitä nyt tämä musiikkipuoli hieman ottaa hätkähdyttääkseen.
Minä en  tunnustaudu luutuneeksi kalkkikseksi, mitä mussiikkiin tulee. En, en, en!
Viittaan muun muassa viehtymykseeni metelli-rokki, kansanlaulu- ja hevijumalanpalveluksiin. Ymmärrän kyllä, että ajat muuttuvat ja minä en ehkä ole muuttunut mukana ;)

Tänään illansuussa olimme Tervajoen Ystävyydenkulmassa Sanasessa.
Sananen on ikäänkuin raamattupiirin tapainen, jossa tutkitaan ja keskustellaan seuraavan sunnuntain epistolateksteistä.
Ensi sunnuntain evankeliumiteksti on seuraavanlainen. (Se VOI olla myös joku muu kohta Raamatusta).Menkää kuuntelemaan.:D

Joh. 13:16-20
Jeesus puhui opetuslapsilleen:
" Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi, eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.
Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.
Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten sanan on käytävä toteen:"Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan. Minä sanon tämän teille jo nyt, ennen kuin ennustus toteutuu, että sen toteutuessa te uskoisitte, että minä olen se joka olen.
Totisesti, totisesti, joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa vastaan minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt."

T: Marja Kaisa Jouppi os. Wirtanen

13 kommenttia:

Rosina kirjoitti...

Mikähän siinä on, että vanhemmiten siivouksen aloittaminen siirtyy ja siirtyy, vaikka se ei todellisuudessa vie kovinkaan pitkää aikaa.
Poikkesimme lauantaina arvanostossa, enkä kiireessä huomannut kurkata koriin!
Jäi prätikät nauttimatta. :))

Kaisa kirjoitti...

Jos Lyllan ja Stella tapaisivat (edellyttäen, että Stella ei säntäisi viittäkymppiä raapimapuunsa latvaan ja Lyllan räksyttäisi sen juurella), puhuisivatkohan ne ihmisten vai eläinten kieltä, jos kumpikin osaa jo molempia..? ;)

Meillä saatiin parvekkeet talvikuntoon eilen, mikä oli sitten vähän liikaa emännän flunssalle. Tai siis flunssa voi hyvin, emäntä ei. Mutta onhan tässä koko viikon loma aikaa sairastaa...

kaisa jouppi kirjoitti...

Rosina
Meikäläisellä siivous on aina tupannut siirtyilemään ;)

Joo Magnus kertoi, että olitte käynynnä.
Me olimme Viviannin kanssa karkkipäivä-ostoksilla.
Olisittepa nyt vaan maistaneet prätiköitä.Ne oli juhlan kunniaksi oikein voihin leipaistu!

kaisa jouppi kirjoitti...

Kaisa
Lyllan on kyllä kotipuolessaan kisseihin tottunut.
Rolle ja Irwin pitävät sitä aikamoisessa herran nuhteessa ;)

Kaisat eivät näköjään muutu vuosikymmenien aikana. Minullekkin äyskähti taatusti tauti aina lomilla!

pau kirjoitti...

Minäkin nautiskelen syyslomalaisista, vaikka nämä minun omani ovat juuri 21 täyttäneitä molemmat. Ja hiljaa kököttävät päiväkaudet ja lukevat tentteihinsä!
Mutta muuten nautimma samoista asioista kuin te lomalaistenne kanssa: hyvästä syömisestä :)

Kaikenlaista siunausta teitin väelle :)

kaisa jouppi kirjoitti...

Pau
Syyslomalaiset ovat ihku-ihania, vaikka olisivat minkä ikäisiä.:D

Siunausta vaan teitteille kaikille kans!

vilukissi kirjoitti...

Vai että kaikki pohjoismaalaiset tiätää ne kaks liiketaloa, niinhän sen tulookin olla, notta kyllä meirät ja meirän paiakt kaikki tiätää ja jossei tiärä, niin on oma häpiänsä. Mä olin koko lauvantakin kotona vaan, toinen oli poliittises tilaasuures siinä sun lähelläs pubis (iliman nautinta-ainehia)ja mä sain olla niinku mä tykkäsin. Tulevana sunnuntakina saatan tulla sua kuuntelemahan!

kaisa jouppi kirjoitti...

Vilukissi
Tottahan nua kulumat on tiaros koko läntisellä pallonpualiskolla! Ässä ja Pukmanni.

Me näimmä sen politiikkasaunan sen setoorin (?)peräs. Soli tosi metka keksintö. Meinasimma flikkaan kans mennä kysymähän saako saunua, muttei sitte tohorittu (eikollu saipuaakaa mukana, pefletiistä ny puhumatikkaa).

Tuu vaan kuuntelohon. Mä voin pyytää sua sitte hakohon köökistä vesiklasin, jos mä unohran itte ja jos rupiaa kiälenkannattimia kinnaamahan.

Mansikki kirjoitti...

Tätä lukies mun toinen jalaka on menos hakemahan imuria, mutta nakkisormet räpeltää vain näppiksillä. Arvaa kumpi on voitolla? Tulukaa naiset kaikki kuuntelohon Kaisaa, Eijaa ja Vaimojen ääntä! Nähdään silloon.

kaisa jouppi kirjoitti...

Mansikki
Kyllon hyvä, jottet soo pölynimuri-arrikti. Pystyyt riuhtaasoon ittes irti ja jäämähän roikkumahan konehelle :D

Joo, tervetulua kaikki naiset Isoonkyröön pappilahan ens sunnuntaina kello 16! Miästen pitää valitettavasti jäärä ny kotomiähiksi :(
Siälä pappilassa saa tiärämmä kaffiakin.

isopeikko kirjoitti...

Peikko on kuullut, että jotkut ihmiset ovatkin meinaamisesta tehtyjä. Onkos siivouksen meinaamisen sellaista?

kaisa jouppi kirjoitti...

Isopeikko
Öhhh...ON! Siivous on meikäläiselle ainakin meinaamista.
Itse minä luulen olevani kaikkea muuta kuin meinattu (jos ihmisen silmäkulmasta katsoo).
Jos taas Jumalan silmäkulmasta, niin meininki oli just näin :D

Rautalintu kirjoitti...

Justihin tänään puhuttihin kaverin kans, kuinka vaikiaa on alaata. Ihan mitä tahansa: siivuamista, leipomista, silittämistä, perkaamista... Sitä keksii sijaastoimintoja vaikka millä mitalla, jos niillä vähä sais lingattua sitä, mikä on kumminki johonaki kohtaa eres.