perjantai 25. kesäkuuta 2010


Magnus haki lähiojan varresta juhannuskoivuja, jotka laitettiin sitten porraspieleen ajan ja tavan mukaan.
Saunavihdat on myös väännetty ja ne odottavat kylpijöitä (mua ja Magnusta) verannan päällyställä.
Olen pessyt juhannuspyykiä ja se liehuupi narulla iloisesti. Saan pyykin pois alta, ennekö laitetaan siniristilippu hulmahtelemaan. Lippu ja pyykki eivät oikein synkkaa yhteen minun mielestäni.
Ruoaksi keitin tänään uusia pottuja.
Ne olivatkin ensimmäiset lajiaan meidän pöydässämme tänä kesänä. Hyvältä maistuivat!
Kyytipojaksi olin ostanut itselleni ison sillipurkin ja Magnukselle, joka "EI RAAKANAA KALAA SUUHUNSA PISTÄ! NIIN SUURTA `TUKKUA EI RAHAA LÖYRY" ostettiin saksalaista makaraa Lidlistä.
Hyviä olivat muuten nekin. Varasin valurautapannulle yhden itsellenikin :)
Magnus meni syötyämme puusohvan kannelle pitkäksensä ja minä kipaisin tänne vinttipöksään ylöskirjoittamaan mielenkiintoisia (!) tapahtumia viikon varrelta.
Kirjoittelujen ja makoilujen jälkeen menemme saunaan ja illalla Orisbergiin hengelliseen juhannustapahtumaan.
Saunassa aion hiertää vanhentuvaa ihoani PERUNANPESUHANSKOILLA.
Ostin hiljakkoin SUIHKUHUONEPERUNANPESUHANSKAT sisäkäyttöön.
Minusta niistä sormikkaista on ollut aavistuksen verran apua.
Ryttykohdat naamalla ja hauislihaksistossa ovat ikäänkuin ryttääntyneet väljemmin ja laimeahkommin, jos ymmärrätte, mitä ajan takaa.
Tänään huomasin erään seikan: niitä uusia perunoita klanuuttaessani muovipilkkumissa niistä sormikkaista olisi todella ollut hyötyä ja apua siihen varsinaiseen tarkoitukseen: perunan pesuun.
Aionkin ostaa kolmannet (3) hanskat nimenomaan tähän tarkoitukseen, kun seuraavan kerran menen potunpesuhanskakauppaan.
Nyt viikkotapahtumiin:
Kahtena päivänä ei tapahtunut mitään!
Pääasiassa tuijottelin eri pisteisiin eri paikoissa täälä Vähännevan markilla.
Tuijottelu näennäisen mitäännäkemättömin silmin eri pisteisiin on mieli puuhaani.
Siitä huolimatta onnistuin näkemään keittiön ikkunan editse pihaamme köpsöttävän metsäkauriin ennemmin, kuin Magnus.
" Kuinka sä onnistut näkeen aina kaikki ensimmääsenä?" sanoi rakas siippani ja olin kuulevinani pientä vihreän kaltaista tunnetta äänen sävyissään.
" Se kuuluu luontaisen etuisuutena tuijottajien ominaislahjakkuuksiin!" vastasin ja äänessä oli selvästi kuultavissa erinomaista ylpeyttä.
Magnus korppasi kameran ja kehoitti nostamaan salusiinit ylös.
Minä tei salamannopeasti työtä käskettyä ja salamannopeasti metsäkauris otti ja kääntyi takaisin.
Se pomppasi pellolle ja syöksyi ruispeltoon, josta teimme ainoastaan pieniä korvanipukka havaintoja :(
Se oli kaunis kauris. Kiiltäväkylkinen ja hyvässä lihassa.
METSÄKAURISpaisti maistuisi varmaan aika makialta.
Torstaina olikin sitten pakko hivenen suorittaa juhannussiivouksia.
Imuroin ja NIHKEÄMOPPASIN lattiat. Juhannuksenä pitää olla siistiä, vaikka muuten olisi kuin klupuriihellä paikat.
Sekin kuuluu niihin vanhoihin hyviin ja kannatettaviin traditsuuneihin.
Perjantaina suuntasin heti aamutuimin Nikolainkaupunkiin.
Minulla olikin tarkka aikataulu.
Pari tiimaa meni "hoidellessa" Viviannia ja Joonathania.
Vein itse vommustamiani sämpylöitä aamupalaksi.
Ne maistuivatkin heille kiitettävästi, kunhan muistin laittaa Keijua SILEESTI.
"YHTÄÄN KLÖNTTIÄ EI SAA OLLA!"
Ihmettelin itsekseni , miksi yleensä laitan lasten sämpylöitten päälle yhtään mitään?
Hehän ovat osanneet väsätä omat leipänsä jo vuoden ikäisinä (about).
Sämpylät nautittuaan he halusivat MINTTUMANTELIMARIANNEOHRAKASNUKAAjäätelöä (tai jotain sen kaltaista).
Minä laitoin annokset, koska sitä showta ei olisi kestänyt erkkikään jos ei olisi niin toiminut.
Lopuksi he halusivat mehujäätelöt.
Kysyin, onko tapana, että aamupalaksi syödään JÄÄTELÖN päälle mehujäätelöt?
On kuulemma tapana. AINA! Siksi, koska mehujäätelöhän on vain KOVAA MEHUA!
Luin siinä sivussa sitten Viviannin "koulukaverini" kirjaa.
Siinä oli ainoastaan Viviannin merkinnät. Tietysti siksikin, että hän on vasta viikko sitten saanut kirjasen syntymäpäivälahjaksi.
Mikä minusta tulee isona-kohtaan Vivianni oli kirjoittanut määrätietoisin tikkukirjaimin: GOSMENTOLOKI!
Ilahduin kovasti. Hyvä tietää, että alkamallani perunahanskapohjustuksella nahkakultani pääsee vielä joskus lapsenlapsen asiantuntevaan hoitoon ja käsittelyyn.
Lapsenhoitohukin päätyttyä lähdimme terapiakoira Lyllanin kanssa kylään.
Kylässä se sai taas näkkäriä.
Bärtta ei aluksi muistanut, että hän oli aikaisemmilla kerroilla sivellyt sentin rasvakerroksen näkkärin päälle.
Lyllan silmäili pitkään ja halveksivasti meitä molempia.
Asia korjattiin ja kaikki olivat iloisia, eikä vähiten terapiapiski Lyllan.
Loppuillaksi menin Elitzabethyn ja Gustavin luokse aikaisempien uhkauksieni mukaan.
Katsoimme tallennetun ihastuttavan häähumu- ohjelman ja joimme kahvia ja söimme juustoa.
Elitzabethy kysyi toivorikkaasti, josko minulle tälläkertaa kelpaisi ryystellä kahvia mukista?
"JOS SE MUKI ON OHUTTA KIINANPORSLIININ TAPAISTA AINETTA, NIIN JOTEN KUTEN ONNISTUU!"
Elitzabethy toi kauneimman ja ohuimman kukkamukinsa tarkasteltavaksi.
EI KELVANNUT. LIIJAN PAKSU!
Joimme kahvit ihanista ohuista sinoperinsinisistä kultareunksisita Venäjältä tuoduista teekupeista.
Kyllä maistui kaffi hyvältä :)
Kotimatkalla auton ohjaimissa minua alkoi suloisesti ramaista. Ooppelissa oli lämpöasteita,kuten laihialaisten saunassa: 39 graaderia ja kupu täynnä makoisia juustoja ja rypäleitä.
Sen koommin ei sitten väsyttänytkään. kun olisi luvan kanssa saanut hornata.
Aamulla heräsin neljältä. Kauhuissani menin kuitenkin vielä vatupassiin kahvit siemaistuani.
TÄNÄ YÖNÄHÄN SITÄ VASTA PITÄÄ VALVOA.
TÄNÄ YÖNÄHÄN SITÄ PITÄÄ TUTKAILLA, JOSKO VIEREINEN RUISPELTO HEILIMÖÖTTÖÖ.
(Juuri tällä hetkellä Magnus huusi katsomaan, kuinka ko. ruispelto heilimöi!
Oli kivan näköstä. Laitan siitä kuvan, jos otos onnistui).
Nyt on syytä lopettaa juhannusraportti täältä Letkutieltä tähän.
Hyvää Juhannusta kaikille virren 180 säkeistöllä
3) Jeesuksesta yksin vuotaa
uusi voima, elämä,
Oksa hedelmänsä kantaa,
koska puu on elävä.
7) Pysykäämme viinipuussa
toisiamme lähellä.
Herra Jeesus omiansa
ei voi koskaan hyljätä
T: Kaisa von Heilistrandskogsjö
Ps. Magnus (Mauno Juhani) on tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana Vaasan vaalipiiristä Kristillisdemokraattien listalla.

9 kommenttia:

Kirlah kirjoitti...

Voi kun juhannuksenoloinen porraspieli. Miten meillä ei ole muistettukaan kymmeniin vuosiin laittaa juhannuskoivuja porraspieleen, ehkä ihan parina vuonna vain. Ja ennen ne oli aivan MUST.

kaisa jouppi kirjoitti...

Kirlah.
Nuo porraskoivut ovat tosiaan ihan MUST, vaikka ne joskus tökkivät silmään, tai kaatuilevat hyisessä juhannussäässä tms.
Täällä maalla on lisäksi helppo hankkia noita juhannuksen koristuksia.
Kaupungissa asuessamme ei uskaltanut ominluvin ottaa mistään fiunuakaan.
Meillä on oma pikkanen metsä (1ha) josta tarkalla syynäämisellä saa juhannuskoivut ynnä kesän vastat(tai vihdat, kuten me sanomma).

Nils- Aslak Näkkäläjärvi kirjoitti...

Olen joskus nuoruudessani ollut kesällä ulkomailla ja voin varmasti sanoa, että Suomi on kesäaikaan Euroopan ehdottomasti paras paikka. Kaikki on priimakunnossa Hangosta Petsamoon, luonto ainutlaatuinen, ihmiset rehellisiä ja ystävällisiä. Hyvää kesän jatkoa teille sinne Pohjanmaalle.

Uusia perunoita söin itsekin ja herkkua olivat sillin kanssa. Makkaroista kannattaa kokeilla Kabanossin Habaneroa.

Terttumarja kirjoitti...

Mekin saimme ihailla viljapellon heilimöintiä sunnuntaina. Mukavan näköistä.
Juhannuskoivuja ei ole portaitten pielissä, niitä kaipailen aina. Lapsuus ja lapsuuskoti.

pau kirjoitti...

Minä istutin vuosia sitten sinisiä kukkia kodin pihalle (kukan nimeä en muista), sillä niitä samoja kasvoi jo lapsuuskodin takapihalla. Tänään toin niitä maljakkoon tuoksumaan. Nostalgisia ovat tunteet, tuoksut ja tunnelmat!
Juhannuskoivut meillä oli lapsena aina. Ja juhannuslimukat. Kesän kohokohta! Makkaroista puhumattakaan...

kaisa jouppi kirjoitti...

Nils-Aslak.
Mekin kuulumme siippamme kanssa siihen sarjaan suomi-ihmisrotua, että emme kesällä halua lähteä Koto-Suomesta mihinkään!
Emme liioin Jouluna, eikä muutenkaan talvella ja eikä myöskään...
Ihmettelenpä tässä, että olemme yleensäkään onnistuneet tekemään ne harvat ulkomaanmatkat Ruattinmaalle Uumajaan ja Venäjänmaalle Karjalaan. Ai niin ja kerran Israeliin :)

Täytyypä kokeilla ehdottamaasi makkaraplaatua.
Muuten muistaako kukaan sellasta pitkää ja kiemuraista makkaraa, jota sai ostaa METRIMITALLA? Meilläpäin sitä sanottiin "hampparinvääräksi"
Muistan sen olleen hyvänmakuista. Meikäläisen mielestä ainakin, kun aika harvoin kotiin sellaista herkkua ostettiin.

kaisa jouppi kirjoitti...

Rosina.
Ehken vielä tosiaan törmäämme sielä joen törmällä.
Ens lauantaina kuntsarilla emme rookaa, koska olemme Lahdessa tuolloin.
En pääse keskiviikkonakaan voimailemaan, kun on poliittinen miitinki.
Täytyy posotella täälä Letkutiellä kuntopallukan päällä, ettei ote pääse herpaantumaan :(

kaisa jouppi kirjoitti...

Pau.
Ostimme Magnuksen kanssa 6x puolentoista litran limsapottua.
KAKS ON ENÄÄ JÄLJELLÄ!

Kukkien tuoksuista tulee minullekkin hyviä muistoja mieleen, kun niitä nuuhkuttaa ja panee silmät kiinni :)
Krassit varsinkin saavat suuren kruppini melkein irti maasta.
JOSSAIN lapsuudessani TÄYTYI tapahtua jotain mukavaakin, mikäli krassin löyhähdykset pitävät kutinsa.
Ehkä vielä tästä vanhempana sitten pystyn muistamaan MITÄ ja kirjaan sen ylös blogiini(jota tietenkin pidän yllä vellitalossakin hoitajien avittamana)

pau kirjoitti...

Olen hihitellyt jutuillesi, Kaisa von Turk`Pois, ja ollut iloinen sinusta!