maanantai 16. huhtikuuta 2012



Oikein kaunista, mutta valoisaa takatalven keskivaiheen loppuosaa kaikille.
Lumet, jotka viikonloppuna taivaasta maahan leijuivat, ovat sulaneet sihisten pois.
Lähipellolle ovat myös joutsenet äänekkäästi pulisten laskeutuneet kaulojansa rentouttelemaan.
Kyllä minäkin pulisin, jos sapuskani olisi jäätyneenä nokkani edessä.
Ei vain joutsenia katsellessani, vaan myös muita ympäristön tipuja ihaillessani, olen huojentuneena huomannut, että jostain ne nökkivät sapuskansa.
Vaikka meilläkään ei lintulautaa ole koko sen kuuden vuoden aikana, jona täälä Letkutiellä olemme majaa pitäneet, ulkona ollutkaan.
Meitä ennenhän keittiön ikkunan alla oli aina lintujen syöttöpaikka. Vuodesta 1951 lähtien.
Muutaman vuoden sitten (vuodesta 2006 lähtien) linnut aluksi sinnikkäästi hyppivät ikkunalaudallamme ja olivat kysyvän näköisiä.
Muutamat niistä taukuroivat jopa ikkunalautapeltiäkin, että eikö niitä siemeniä ala tulla näkösälle?
Me emme sitten koskaan lähteneet syöttölinjalle.
Olen lukenut luotettavista lähteistä, että syöttämistä ei saa lopettaa, jos sen joskus alkaa.
En katsonut, että mumman syötöt koskisivat minua.
Eri immeinen, näetsen, vaikka aluksi tunsin itseni ihan Hälvän mummaksi ;)
Siitäkään en uskaltanut mennä takuuseen, että olisimme aina edes paikalla, kun ryynit tekisivät välipään.
Näin siluni silmillä lintuja retkottavan nokka kelmeänä, ketarat pystyssä tyhjän siemenkupin alla.
Ei, ei, ei!
Luotan Raamatun sanaan, jossa kehotetaan katselemaan taivaan lintuja:
" Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne".
Uskon, että Taivaan Isältä ei "ryynit" lopu.

Näin muuten jo muutama viikko sitten yhden kottaraisenkin ruusupensasaitamme juurella.
Siellä se paiski keltainen nokka kirkkaana loistaen jähmettyneitä toukkia lehtikasojen alta.
Oletin taas jälleen kerran, että kunnon jämähtänyt toukka voittaa aina viimevuotiset auringonkukansiemenet.

Alussa oleviin kamerakuviin mennäkseni ylimmäisessä kuvassa ei ole kyseessä lintujen halpalento etelänmailta, vaan riippuliitäjä riippumassa.
Lähipelloltamme lähti kaksikin kyseistä lentoa harrastavaa riippumaan lähitaivaallemme.
Oli kieltämättä mielenkiintoisen näköistä touhua.
Ajattelin, josko voisin itsekin riipuntaa harrastaa?
Alkas huimaamaan pelkkä ajatuskin. Sitäpaitsi tarvitsisin Hälvbrigekerhon jäsenyydestä huolimatta, tällähaavaa ainakin kaksi riiputinta.
Nykyisellä hoksotinmäärälläni en liioin huomaisi voimajännitejohtoja ajoissa.
Meidänkin talon eduitse kulkee voimalinja.
Johdot roikkuvat juuri sillä korkeudella, jolla minä taivaalla uskaltaisin riippuilla ja liidellä: siis about 15 metriä maasta katsottuna.
Myös Charles vaikutti hyvin kiinnostuneelta ko. harrastuksesta.
Hän se napsaili kuvankin.
Saa nähdä tuliko hankittavaksi riippuliito-opaskirjanen ja kaksi riippuliidintä?
Charleskaan ei vähemmällä määrällä ilmaan nousisi. Eikä liioin Magnus, mutta hän ei ilimaan suastuusi eres nousemahan, saati riippumahan. "Tuammoosilla huanosti yhtehen koppulooruulla kankahan retalehilla".

Kuva N:2 on meidän televisiomme aukaisu&sulkeisu-näpykkä.
Niin on äkäisesti toosa kiinni laitettu, että vieterit ovat pullahdelleet.
(Täytyy myöntää, että omistan erittäin lyhkäsen vieterin monenkin ohjelman suhteen).
Suomifilmit menettelevät (paitsi Pjotr ja Pätkis) ja Antiikista, Antiikista tykkään lujasti.
Meidän vieteritelevisiollamme ei saa TV 7:aa näkyviin, jota kanavaa tulisi varmaan katsottua.

Jos sitten siirtyisi viikkokatsauksen esillekirjoittamiseen.
Olen muuten varma, että mennyt viikko on ollut kaikkia mennyitä viikkoja lyhyempi!
Ei taatusti ole seitsemää päivää siitä, kun edelliset huippumielenkiintoiset kalenteritapahtumani läväytin teidän katsojien eteen.
Hyvänen aika sentään :(
Pitäisiköhän siirtyä kuukausiraportsuuniin viikkoraportsuunin sijasta?
En liioin uskalla laittaa galluppia: ovatko viikkosupertapahtumat kaisjoupinblogissa liian usein/ aivan liian usein / aivan liian turhat?
Mutta vielä, kun galluppiin ei ole tullut yhtään gallupointia, alan keriä tapahtumakerää auki.
Koko viikon varrella on kalenterissani kahden päivän kohdilla merkintä:
Tiistai: Vaasa äänitys. Pöytäkirjan tar
Torstai: Nuttis Laalaa.
Tiistaina menimme siis Magnuksen kaa Nikolainkaupunkiin Kansanlähetyksen lähkärille äänittämään oikein raadiosta aikanaan ulostulevaa 15 minutin ohjelmapätkää.
Tuosta 15 minutista minä sain käyttää minutteja niin pitkästi kuin kaksi (2)runoa lausuttuna kestävät.
Oikein hartaasti ja antaumuksella lausuttuna, pitkät mietospaussit mukaanluettuna, runoihin olisi varmaan mennyt tuplastikkin enämpi aikaa, kun nyt meni.
Pakko oli kuitenkin lausunnan tiimellyksessä välillä vetää henkeä ja nielaistakkin muutaman kerran.
Silloin, kun esitän runojani läsäolevalle yleisölle, ei nielemiseen kulu aikaa, koska korppumaiseksi muuttuneelle kielelle ei tihku mitään nieltävää.
Kun raadio-ohjelmaan lausun, tuntuu kuin pitäisi niellä joka kirjaimen jälkeen.
Suuhun aivan lotisee sylkyä (vähä samaan sähtiin kuin kraana olisi vessassa jäänyt vahingossa lirisemään).
Luulen, että lausuminen kuitenkin meni hyvin, koska tunsin itseni harvinaisen typeräksi ja mitäänsanomattomaksi niljakkeeksi.
(Radioon äänitettäessä on aina voimakkaammat tunneolotilat kuin liveyleisön edessä. Silloinhan tunnen itseni vain ääliömäiseksi typerykseksi).
TIEDÄN, että kukaan ihminen ei ole harvinaisen typerä, mitäänsanomaton niljake jne. ja siksipä en ko. tuntemuksista mitään välitäkkään, mutta lausumis- hetkellä luulen täyttäväni kaikki nämä adjektiivit potenssiin sata ;)
Äänityksemme tulee eetteristä ulos 30 huhtikuuta illansuussa radio Deiltä vain Pohjanmaalla (mitä se sitten sisäänsä kätkeekin) kuultuna.

Nuttupiiri pidettiin Laalaan luona.
Meitä oli kolme nuttislaista koolla.
Minä sain jykerrettyä kaksi nuttua kasaan ja ne lähtivätkin sitten välittömästi kohti Etiopiaa.
Laalaa kävi ne piirin päätteeksi lähettämässä ja minä karautin puolestani kuntosalille.
Sain pukertaa yksinäisyydessä ylhäisessä ja lisäsinkin tekemiäni liike&punnerto-sarjoja kymmenellä kutakin.
Ei kuulemma tapahdu edistymistä, ellei lisää sarjoja.
Totta se on.
Senkin olen toisaalta huomannut, että Hälvbridge-kerhossa jos lisäilee kaikkia, niin ei tapahdu edistymisiä :)
Oikein huonosti ei vielä ole kuitenkaan päässyt käymään ja Hälvbridgen ovet ovatkin taas melkein avoimena.
Sovimme Charlesin kanssa, että nyt ei hyvi muu kuin ankara pussilinja jälleen.
Kolmas jäsenemme ei vielä tiärä, mikä täs hyvii.
Olen päättänyt tiukasta linjasta hänenkin puolestaan.

Lauantaina vietimme syntymäpäiviäni Letku...Runoilijattaren polulla.
Syntymäpäivänihän olivat jo aikoja sitten, mutta Catherine sanoi, että he eivät ole saaneet muruakaan syödäksensä niiden tiimoilta, vaikka
lahjakin jo annettu ja kaikkee.
Lupasinkin tehdä pizzaa ja sovimme, että porukka tulee niitä syömään.
Laitoin hyvissä ajoin taikinan nousemaan.
Ihmettelin, mikä on, kun ei ota turvotakseen pizzataikina ja laitoin taikinakipon päälle lämpimän liinasenkin kaksinkerroin.
Olikohan hiivassa jotain mätää?
No, ei ollut. Se oli vaan edelleen jääkaapin ovilokerossa muovipussukkaan käärittynnä.
Sain hiivan ujutettua taikinaan ja jo rupes nousemaan.
Pizzoista tuli jopa melkein paksumpia kuin ikinä konsanaan.
(Ikinä konsanaan olevat pizzat: paksu kuin käyttämätön painimatto).

Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Nyt jäimme odottamaan Joonathanin aikuissynntärien pitämistä, jotka juhlat olivat viimevuoden syyskuussa ja joita juhlia sanottiin vietettävän vähän myöhemmin.

Sunnuntaina ampaisimme tapamme mukaan kirkkoon.
Saarnassaan pappi kertoi katugallupista, jonka MTV 3:nen teki kaduilla liikkuville ihmisille.
Kysyttiin, minkä vuoksi vietetään kiirastorstaita, pitkäperjantaita ja TOISTA pääsiäispäivää?
Yksikään haastatelluista ei kuulemma osannut vastata oikein.
Ajattelin siinä kirkon kolmanneksi viimeisellä penkillä näpöttäessäni, olisinko minä osannut vastata?
Olisitko sinä?

Sunnuntaina menimme vielä Kansanlähetyksen Kohtaamispaikkaan Huutoniemen kirkkoon (Euroopan enstemmäiseksi hienoin kirkko. Muistanettehan?)
Siitäkin olisi kerrottavaa, mutta jätän sen ensikertaan.
Laitan kalenteriini merkinnän menneen sunnuntain kohdalle: T 1 fan. 1 run.kirj. myy.
Siitä muistan kirjoitta yhtä sun toista :D

Näihin mielenkiintoisiin pointteihin lopetan gallupp...raporttini ja toivotan kaikille hyvää tätä viikkoa.
T: Kaisa Hiivanainen-Pölpsten.
---------------------------------------
Psalmi 24, jae 10

Kuka on kirkkauden kuningas?
Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot! (sela)

12 kommenttia:

Deme kirjoitti...

Osallistun galluppiin:

Viikkosupertapahtumat tulisi julkaista kaisajoupinblogissa:
d) suunnilleen seitsemän päivän välein

Perustelut: jotenkin se vaan tuntuu sopivalta väliltä juuri tuonluontoisille tapahtumille.

vilukissi kirjoitti...

Voihan nyt, luulin, että olit kanootin hankkinut!! Sitten ounastelin sen olevan räsymattotekoväline, sukkula. Mutta olikin typityypillinen kotiin kuuluva onales! Olikohan tuo liihottelija taivaalla tuttavani Hannu?
Galluppiis vastaan: Mä tykkään lukia näitä juttujas, joka päivä! Siis joka päivä. Elikkä tahtia vois lisätäkin! Ja sitten ehrotus: mitäs jos tekisit pakinakirjan!? Materiaali alkaa olla valmiinakin, ei muuta kuin näitä laittamaan kansien väliin. Moon tosisnani.

kaisa jouppi kirjoitti...

Deme
Kiitos galluppiosallistumisvastauksesta.
Vastaus laitetaan tarkkaan analyyssiin ja suhteutetaan laskennalliseen mielipidelopputulokseen, mitä toiseen (ja mahdollisesti kolmanteenkin)gallupvastaukseen tulee.

kaisa jouppi kirjoitti...

Vilukissi
Joo, ei oo kanoottia ollu ikinä meidän perheessämme.
Uskallan jopa sanoa niinkin, ettei tule ikinä olemaankaan.
Syy kanootittomuuteen: Magnus ei osaa NIIN hyvin uida, että uskaltaisi 10 metriä rannasta kauemmaksi (mihinkään suuntaan) ja minulla luultavasti iskisi sardiini-syndrooma päälle 10 metrin päästä rannasta (kaikkiin suuntiin).

Olishan se mukavaa jatkaa PERINNETTÄ, jonka rakas velivainajani aikoinaan alkoi.
Häneltä on ilmestynyt pakinakirja.
Hän oli toimittaja ammatiltaan ja kirjotteli viikottain pakinan sanomalehteen, jotka pakinat sitte aikanaan julkaistiin oikein kirjana.
Meikäläinen uskoo luulevansa pysyvänsä tällä bloggauslinjalla. Eikös nämäkin kumminkin leviä ylt´ympäri mualimaa?
Runokirjan olen uhonnut vielä julkaista, ellei sitten jää uhoomiseksi ;)

pau kirjoitti...

Eilen jo nauroimme juttusi ääressä äitini kanssa, mutta en saanut konetta tottelemaan, että olisin laittanut terveisiä lepolasta eli siis Runnin kylpylästä :D
Äiti sanoo, että sun jutuista tulee NIIN hyvälle tuulelle ja että varmasti se monia ilahuttaa, kun lukevat näitä.
Galluppivastaus:
Odotan aina juttujesi lukemista. Ehkä vk välein on sopiva aika, mutta jos useammin kirjoittisit, niin lukisin tietysti.
Jakselua ja iloa!

kaisa jouppi kirjoitti...

Pau
Olen lukenut, että siellä se sisko lilliskelee kylpylän aallokossa ihanasti.
Äitikin oikein mukana.
Jälkimmäistä seikkaa kaiholla ajattelen omalla kohdallani.

Minä taas puolestani tulen NIIN hyvälle tuulelle lukiessani kaikkia positiivisia kehuja :D

Siunausta oleskeluunne ja kaikkeen!

Rosina kirjoitti...

Aikani haaveilin kuumailmapallolennosta.
Mutta kun kuulin lennolla olleelta, että aika ketterä pitää olla sinne kyytiin kavutessa, niin olen heittänyt haaveilut sikseen.
Unissanikaan en enää ole linnun siivin lennellyt. :(

kaisa jouppi kirjoitti...

Rosina
Kyytiinkavutessa ja varmaan alas tupsahtaessakin pitää aikas ketterä olla.
Kyllä minäkin uskon, että en oikeastaan enää voi edes haaveilla moisesta harrastuksesta.
Hauskaa se kyllä ihan varmasti on ja melkein vois pistää vähän vihaksikin, kun ei enää ole kanttia palloiluun.
Onneksi ei sentään maailma kaadu :D

Anitta kirjoitti...

Sinun bloggauksia on sitten hauska lukea.
Tuohon tv-kanavointiin sanoakseni. Eikös kaikissa telkkareissa ole jossain alareunassa tai sivulla pienet nappulat, joista saa kanavan vaihdettua ilman kaukosäädintäkin. Mun pari vuotta vanhassa littunäyttötelkussa ainakin on ja niitä käytänkin kun kaukosäädin sekoittaa mun tietokoneen. Tosin se tietää takamuksen nostoa aina, jos haluaa vaihtaa kanavaa ja siksipä mulla ei kanava vaihdukaan kuin kerran viikossa.

kaisa jouppi kirjoitti...

Anitta
Kiitos, kiitos :D
Aina on hauska myös lukea kommentsuuneja!

Meidän TV saa hepulin kännyköistä, jääkaapin avaamisesta (!) ja jostain, joka ei ole meille selvinnyt.
Meillä surffaillaan kaikilla 7:llä kanavalla, jotka näkyvät, mutta paras kanava taitaa olla "kanava kii"-kanava.
Ehkä pidämme teeveetä vielä kesän ajan, kun tulee ne olymppialaisetkin.
Olympialaisia varten hankimme viimeksikin töllöttimen, josta asti se on köökissämme ollut.

isopeikko kirjoitti...

Peikko on samaa mieltä muiden vastaajien kanssa :)

kaisa jouppi kirjoitti...

isopeikko
Nyt, kun vedän yhteenvetoa gallup-vastauksiin nojaten,niin mistä minä tiedän, mikä on virhemarginaalin osuus?
Gallupeissa on aina virhettä ja marginaaleja suuntaan, jos toiseen.
Sain vastauksista ongittua ja vissiksi tulokseksi, että hyvä olis kirjuuttaa kerran kuukaudessa 7x päivässä 24/24 vuosittain.