torstai 6. toukokuuta 2010


Haloo hömötiaiset. Where are you? Titityy?
Täällä olisi vapaana färski asunto.
Ainoa vaatimus olisi, että söisitte ainakin 100 grammaa tuhkapiperöisiä päivässä. Huom! Tupa ei ole aivan noin vinossa. Kuvakulma ehkä on hiukan harhaanjohtava.
Käsittämätön tuhkaperhosten määrä uhkaa, paitsi pimentää auringonkilon, VIEDÄ LOPUTKIN HERMORIEKALEET.
Magnus sanoi, että niitä ei ole hänen muistinsa mukaan ollut ikinä ennen näillä kulmilla.
Minäkin muistan neljänkymmenenneljän vuoden pätkän verran, enkä liioin ole nähnyt moisia ennen.
No toivotaan, että vanha kunnon kärpäslätkä tehoaa : )
Odottelen tässä samalla Magnuksen hyvänyönmoiskusoittoa. Koskapa kelli on jo 22.49 voipi olla, että saan odottaa aamuun asti.
Turkkusessa on tänä iltana ollut arkkipiispan läksiäisjuhlat k-kokouslaisille (ja ehken muillekin) ja siellä on varmaan mennyt myöhempään.
Nyt Magnus luulee, että eukkonsa on uuvahtanut, eikä uskalla soittaa.
Totta on, että olen sangen uuvahtanut.
Olen siivonnut koko huushollin taas kertaalleen läpi.
Olen tunkenut kaiken ylimääräisen muutenkin ylitumpattuihin komeroihin ja toivon, etteivät ovet pimpahda auki.
Olen myös, paitsi komeroonkaikkipiiloontukkija, myös sellainen maton-alle-lakaisija-siivooja tyyppi.
Edelleen olen myös liinojen-sivuilta-ja tavaroiden-vierestä pölynpyhkijä tyyppi.
Aikoinaan meille tuli eräs äiti pikkaraisen poikansa kanssa kylään.
Poika otti pitsiliinan lasipöydältämme ja huiskautti sitä siinä pöydän päällä olevan lampun alla.
Efekti oli tyrmäävä.
Pölypilvi pöllysi pari tuntia huoneessa.
Äitiä nauratti mahdottomasti.
Minua ei! : (
Muistan ikuisesti tämän traumaattisen kokemuksen.
Miksi minä en ole voinut saada ylisiisteysgeenejä, kuten tätini Aija-Kanita?
Äitini oli onneksi samanlainen, kuin minä, mitä siivoomiseen tulee : )
Sirkkeli (on muuten oikeasti lempinimensä kuulemma) tulee huomenna ekakertaa Letkikselle visiitille ja tahdon, että kaikki NÄYTTÄÄ siistiltä.
Huomenna menen ensin aamusta seurakuntatalolle äitienpäivälounaskökkään. Kuten myös ylihuomenna ja yliylihuomenna.
Kökkäily on kivaa.
Eilen lähdin kuntosalisession jälkeen Nikolainkaupunkiin.
Menin Saarukan tykö, kun hän ei jaksanutkaan tulla meijän tykö, vaikka puhe oli niin.
Hille tuli myös kylille Saarukalle ja meillä oli tosi mukavaa ja kahvia meni pari pannullista.
Sieltä ampaisin sitten Catherinen ja pesueensa luo.
Eerikki- vävy oli hakemassa moottoripyörää moottoripyöräkaupasta jostain tuolta kaukaa.
Eerikki karauttikin pihaan punaisella somalla prätikällä (JA NYT SAA SITTE RUVETA PELEKÄÄMÄÄN!!!)
Lohtuna on, että Eerikki on rauhallinen ja se prätkäkin on kuulemma PIÄNI, mikäli Catherineä on uskominen.
On kuulemma ihan NÄPPY!
Catherine on kuulemma ihan "kumman" näköinen jos perätuhdolle istumaan menee (!)
" Hanki ittelles oma zyzyki" sanoin puhelimessa reteesti, vaikka niskavillat olivat jäykkänä pelkästä kauhusta.
Lopuksi menin Nikolainkaupunkireissullani vielä rakkaimmasta rakkaimman Elizabethyn luokse Mussorvägenille.
Elizabethy esitteli kasvihuoneensa tuhansine planttuineen.
Aivan kadehdittavan hienoa oli ja kananskeida tuntui huumaavana nenässä vielä tänä aamunakin.
(Aion mennä Mussorvägenille myös silloin, kun otaksun niiden pönäköiden tomaatintaimien antavan satoaan.)
Oli mukava reissu kaikenkaikkiaan ja menen kohdakkoin uudelleen.
Saarukkakin sanoi, että pitää tihentää visiitin välejä.
En jaksa kirjoittaa runoa, vaikka päässä riimit lenteleekin sinne sun tänne.
Ötyä.
Jeesus olkoon kanssamme nyt ja aina.
T: Kaisa von Byluutbär

4 kommenttia:

pau kirjoitti...

Minäkin innostuin siivoamaan tänään
aika pitkälle pääsin,
mutta sitten kierrokset loppuivat
ja kone laskeutui kentälle.

Kävin Arin luona
ja olimme ulkona.

Nyt on kahvikupposen aika.

Hyvää viikonloppua!
Toivottavasti asukkaat muuuttavat pönttöönne pian :D
Minä voisin muuttaa, mutta ehdin jo varata toisen poksin ;)

Unknown kirjoitti...

Saa nähdä tuleeko vielä linnuille kova kilpailu siitä kuka saa muuttaa upouuteen pönttöön. Hauskoja hetkiä seurata mikä lintunen sinne muuttaapi ;)
Tuttuja siivousmenetelmiä 'harrastat', minulla se aika usein on sellaista pintasiivousta ja voi tulla pieniä yllätyksiä jos pöytäliina vedettäisiin pois pöydälltä. Joskus hätätapauksessa voin laittaa 'piiloon' sellaista tavaraa joka pitäisi olla siististi komerossa ym. roinaa. En halua olla ainakaan mikään siivousintoilija joka ei muuta tee kuin puristelee kaikki pikkutrasut, päivä meneekin vain siivotessa, nauttia voi ihan tavallisessakin 'puolisiivotussa' kodissa. Pitää vain suursiivouspäivän aina kun on innostunut ja saa siihen inspiraatiota ;)
Aurinkoista perjantaita ;)

kaisa jouppi kirjoitti...

Pau ja Anita
Pöntössä kävi eilen jo tintti tutkailemassa asioita :)
Nyt on kyllä ollut niin kylmä, että en yhtään ihmettele, ettei muuttohaluja vielä ole.
Selvisin siivousbuumista kunnialla, ja nyt on rötköttämisen ja juhlan aika.
Kaikille Suomen äideille onnea ja siunausta huomenissa ja aina.

Kirlah kirjoitti...

Ääh! Ymmärrän tunteesi tuon pölypilven näkymisen jälkeen. Meille kävi kerran vähän samoin. Olin vain kiireesti imuroinut ennen vieraiden tuloa, ajattelin, ettei nyt sohvan taakse kukaan katso. Kuinka ollakaan! Tietysti perheen lapsonen ryömi ja kontti kaikki nurkat ja tuli sohvan takaa mahapuoli ihan valkoisena ja näytti ihan ihmeissään äidilleen, miksi ihmeessä hänellä on valkoinen maha! Voi ei, hävettää vieläkin. En ole uskaltanut jättää enää sohvan alustaa imuroimatta ja pesemättä.