torstai 3. syyskuuta 2009


Tässä näkymä jokavuotiselta rengasmatkalta (paitsi tänä vuonna) Ähtäriin.
Joka vuosi teemme Magnuksen kaa retken eläinpuistoon. Joka vuosi ihmettelemme, että kylläpä ovat aika rötiköitä nämät villisiat. Vuosi toisensa jälkeen äimistelemme, miten ilvekset haisevat, kuin parhaat kollikissat. Kesä kesältä arvuuttelemme, ovatko pöllöt hilanneet itseään ylöspäin kolkossa pöllötalon oksistossa. EIVÄT OLE. Ne on taatusti made in Japan muavipöllöjä.
Kertakerran jälkeen syömme eväämme autossa parkkipaikalla, jonka jälkeen lähdemme kotiin.
Tänä kesänä matka jäi väliin. Kukaties käymme siellä TALVELLA. Olemme kerran niin tehneetkin. Kaikki elikot olivat huomattavasti pirteempiä. Sudet ja ketutkin esiintyivät oikein edukseen upeissa talvitamineissaan. Lumileopaarttin pitkä häntä liehui talviviimassa ja ilves raapi kynsillään jäätyneitä hongankylkiä. Kuuma kahvi lämmitti suloisesti meidänkin jäätyneitä tekareitamme ja...no joo.
Enpä muista, onko ollut kirjoitusta, että olen alannut lenkkeilyn? En usko, sillä tänään on viides kerta, kun sen teen.On kyllä totta sekin, että puhun asioista, joita suunnittelen.
Paikat ovat nyt jo kuralla ja peukaloita (!) pakottaa ja päähän ottaa.
Sanoin Magnukselle, että mikä ihme on, että viiskytmetriä kun on tarponut, niin jo rupee ottaan pattiin. Joka askeleella kuiskaan TYLYSÄÄ, TYLYSÄÄ, TYLYSÄÄ...tai anteeksi, joka toisella! Joka toisella karjun: PAKKO, PAKKO, PAKKO...
Sain tänään kirkkoherranvirastossa käydessäni Pauliinalta (nimi muutettu) hyviä neuvoja: Ajattele jotain mukavaa ja kivaa ja KEHITTÄVÄÄ!
Raili (ei ole muutettu yhtään) sanoi, että Lehtisen Kaleb saa kaikki ideat saarnoihinsa juoksulenkeillään.
Hhhmmmppph!
Minä varmaan ajattelisin, jos pystyisin,että kuinka saan ensikesänä laittaa ne peesväriset sortsit kinttuihin, kun kirmailen Yryselän mutkilla ja uudistaa koko lainapeite vaatevarastoni ja kuinka saan uusia kuvakkeeni tähän blogiini jne...
Mutta kuten sanottu olen vielä lenkkeillessäni asteella: TYLYSÄÄ, PAKKO, TYLYSÄÄ, PAKKO!
Jumppaankin aion mennä. Olen aina inhonnut jumppaa! Koulussa(50 v sitten) takarivissä kyyristelin ja kun on käskettiin nostaa vasenta kinttua, paiskin oikeaa. Kun on komennettiin:" VASEN kaks koloome!"meikäläinen on oikaisi oikeaa ...kuus, viis, kaks.
Nyt olen kuitenkin tullut TÄMÄN TIEN TOPPIIN!
Olen kuuskytkolme vee ja runsaista, mutta monista ylikiloista huolimatta saanut pysyä terveenä. No sugar, ei verenpaineita ei kolesteroolia ei mitään.
Nyt kantsii ruveta paneen kampoihin ettei tulisikkaan.
On sellainen tunne, että joissakin aiemmissa blogeissa olen vaahdonnut samoista asioista, mutta jospa joku alkaa tänään vaikka lukemaan näitä vaahdotuksia niin on hyvä, että heti tietää, kuinka tarmokkaasta ihmisestä onkaan kyse.
Ja hyvä on myöskin tietää,että tarmokkuus ei suinkaan ole ensi kertaa puhjennut. EI! Monta monituista kertaa ja AINA on lässähdys seurannut.
Nyt olen kyllä jotenkin pirtelöitynyt ja Magnus sanoi, että näytän jo SURKIAN LAIHALTA.
Mietin tässä, niinkuin ehkä sinäkin lukijani, että missä olen luuhannut nämä viime päivät?
Ensinnäkin meillä kävi vieraita tuolta itäisestä Suomesta. Siinähän meni sitten aikaa ja tupakkia, kun piti pestä tuvan aakkunat, että näkyvät sisällekkin kauniit viljavainiot. Sitten käväisimme syntymäkaupungissani ostamassa pari valospottia seinille, että ihmiset näkevät puhua ja lukea Raamattuansa, kun alkaa meillä se piiri. Meillä kun Magnuksen mielestä on lamput kuin verisiä lihanpaloja.
Kehoitin häntä hankkimaan otsalampun itselleen. Vaikka kyllä se totta on, että eivät nuo 25 kynttelin KORISTELAMPUT liiemmälti valota.
NOH nyt on SPOTTEJA sielä sun täälä. Seuraava hankinta on tietysti kovaääniset kaiuttimet jne. Onkohan iällä jotain tekemistä asioiden kanssa. Kyllä sitä nuorena nähtiin pimeessäkin. Eikä tarvittu kakkuloita eikä kuulokojeta.
Itse lähden huomenissa Suomen Ryttylään Kansanlähetyksen vastuunkantajien retriittiin.
Magnus menee lauantaina Vaasan torille rovastikunnalliseen toritapahtumaan PIIKKERIKSI. Samaan aikaan on myös Vaasan markkinat, että jos ilimaa piisaa, niin väkeä voi olla liikkeellä kivasti.
Minä lähden nyt lenkille ja sitten piskuiseen pihasaunaan pesulle.
Mielessäsi voit kuvitella, kuinka se Kaisa huitoo "iloisena" sauvoilla menemään kipuja kavahtamatta ja liian paksusti puettuna.
Mene sinäkin. Kuka tietää, vaikka saisit saarnan aiheen.

3 kommenttia:

pau kirjoitti...

Ny se selevis, missä oot ollut, kun et oo kirjottanu. Olin ihan huolissani!
Mulla on jumpan kans sama ku sulla lenkkeilyn: kun viimeksi viis vuotta sitten sain itseni jumppaan psyykattua, laskin prosentteja (5min/60minuutista kulunut, hmm, paljonkos se tekee9, että kestin heiluttaa koipea tai kättä tarpeellisen ajan. Se ei vaan oo mun laji!
Lenkkeily olis paremmin, mutta tekosyyt löytyy senkin lajin karttamiselle.
Haikeus iski, kun mainitsit Ryttylään menosta huomenna: mulla jää väliin. On ollut liikaa menoa, pakko rauhoittua, ettei korvien välissä viiletä liian lujaa.
Siunaus matkaasi joka tapauksessa. Isän hoitoa ja Jeesuksen läsnäoloa.

Ellu kirjoitti...

Hei Kaisa, pau ja kaikki suuret ja pienet runoilijat, oottako huomannu, että Keravan seurakunta järjestaa oikein kilipailun uuden hengellisen runouden läytämiseksi?
Kahtokaapa Keravan seurakunnan nettisivuilta.
Kilipailu päätty 9.10. jolloin runojen pittää olla perillä.
Ellu

pau kirjoitti...

En ole huomannu. Kiitos vinkistä, Ellu.
Pitää koittaa tempasta jos onnistuu. Tosin runoilu onnistuu parhaiten extempore Kaisalle vastatessa
mutta pitänee yrittää...